Lyhyt ja ytimekäs vastaus dippikysymykseen.
Dekooderi jossa dip,osoite valitaan mekaanisesti kytkimillä.(se oli se lyhyt ja ytimekäs vastaus).
Nyt alkoi se liirumlaarum osuus,jota useampi muukin tykkää käyttää!(älkääpä nukahtako kesken lukemisen)
Myös juottamalla tai sähköä johtavalla maalilla voitiin asettaa dekooderin osoite näihin (80-luku ja pitkälti 90-luvulle asti)
Taasen sähköisesti ohjelmoitavat,osoite asetetetaan ohjelmoimalla dekooderi sopivalla ohjelmoimtiin kykenevällä keskusyksiköllä.
Fleischmannilla ensimmäiset sähköisesti ohjelmoitavat dekooderit tulivat -92/93,6809 kooderi oli 6800 keskusyksikköön liitettävä erillinen ohjelmointilaite.
2002 tuli tämä UB:n alihankintana tekemä 6802 "Twin Center" Fleisulle,jossa oli samassa paketissa kaikki tarvittava.
Märklin on tullut hieman "jälkijunassa" näiden digisysteemien kanssa,NEM 651/652 ja dekooderien ohjelmointiin viitaten.
Myöskin firma on yrittänyt pitää itsepintaisesti kiinni tästä Motorola MM-formaatista,kylläkin joutunut taipumaan DCC:n kanssa.
Nykyään Märklinin laitteet tukevat DCC-ajoa,elikkä ovat yhteensopivia "multi-language" laitteita.
Tämäkin tapahtui liki 10 vuotta myöhemmin mitä Fleischmann älysi tehdä (FMZ-DCC) yhteensopivan jo aikanaan.
Esim.
Vanhemmat magneettilaitedekooderit (Flm 6850/6852) olivat dip-kytkimillä asetettavia,6852:n hyväksi voidaan laskea tiettyjen ominaisuuksien sähköinen muunneltavuus.Nämä uudemmat Tams,UB tai Viessmann ovat sähköisesti ohjelmoitavia kaikilta ominaisuuksiltaan jotka ovat käytössä.
Näihin dekoodereihin on lisätty useamman sadan CV:n ominaisuudet,ääniosiot,loco-net yms.
PS:Jos pysyit hereillä tän liirumlaarumin aikana,onnittelen!(oli tarpeeksi lyhyt seloste).
Tietoa kaivataan Märklinistä
Valvoja: Hermanni
Re: Tietoa kaivataan Märklinistä
Ymmärtääkseni kysymys olikin siitä, että minä vuonna Märklinin tehdaslinjalta tuli kaupan hyllylle viimeinen dippikytkimillä varustettu dekooderi. Olisko jollain tietoa?