aloittelija kaipaa apua !

[Black_Sheep]

Olen viimeaikoina uudelleen (ja tällä kertaa enemmän tosissani) kiinnostunut pienoisrautatien rakentamisesta.

Innostukseni lähti liikkelle tästä: http://www.camelotjunction.co.uk/

...Ja olenkin tässä miettinyt ahkerasti että minkälaisilla ja ennenkaikkea merkkisillä junilla aloittaisin. Merkeistä Hornby (00-skaala) vaikuttaa mielenkiintoisimmalta, lähinnä edellämainitun sivun takia tietty, mutta muitakin syitä on. Esim brittiveturit ym. Ainoa ongelma on että ko. merkki vaikuttaa olevan huonosti saatavilla suomessa. Joten katsotaan nyt...

..Sitten on Märklin. Omistan yhden Märklin HO aloittelijapaketin (sain joululahjaksi nuorempana, kauan sitten). Vähän käytetty, hyvässä kunnossa (tosin pelkään että radan sähkölaitteistossa on jotain pientä häikkää). Tiedän että merkki on varsin laadukas, ja sitä on paljon saatavissa suomessa, ja käytettynäkin löytyy vinot pinot vaikka mitä Märklin -roinaa. Joka on varsin mainio asia, ottaen huomioon sen, että en voi heti alkuun sijoittaa tuhansia euroja tähän harrastukseen. Tässä merkissä ainoa ongelma on C-kiskojen typerä "muovikoroke" joka vaan ei näytä hyvältä. Voihan se toimia tiettyyn pisteeseen asti, mutta en siten tiedä.... Jää nähtäväksi. En myöskään pidä siitä että kaikki ohjeet ovat saksankielisä, ja kaikki veturit ym pohjautuvat saksalaiseen kalustoon (?).

Ei ole vaikea arvata, että porukka täällä alkaa heti suositella Märkliniä Hornbyn sijasta, mutta haluaisin kuulla hyviä perusteluita. Ja onko mahdollista käyttää muita "normaaleja" kiskoja C-kiskojen sijaan?

Olisi myös mukavaa kuulla kaikki mahdolliset aloittelijan virheet, ja se, miten niiltä vältytään.

Kiitokset etukäteen.

-Markus

Edit: ja lisätään vielä, että haluaisin tietää myös mahd. paljon maisemien tekemisestä. Miten paljon rahaa ruohoon, soraa, puihin, ym lopulta uppoaakaan jne..

[Hermanni]

Brittikaluston saatavuus Suomesta on todellakin olematonta, käytettynä olen törmännyt siihen jonkin verran Tampereen risteysaseman myymälässä.
Ja jos brittiläistä halua harrastaa on ostokset tehtävä kyllä ulkomailta tai sitten valmistettava kaikki itse.

Niin ja Märklinillä on myös penkatonta K-kiskoa (jossa ei ole tuota korkeaa ratapengertä).
Kyllä märklinillä itselläänkin on nykyään paljon muuta kalustoa kun vain saksalaista, löytyy jopa ruotsalaista ja norjalaista kalustoa, keskieurooppalaisesta puhumattakaan.
Myöskin märklin yhteensopivia kolmikiskomalleja valmistaa myös Roco, Piko, Liliput, Mehano, Brawa, Bemo, Fleischmann, Rivarossi, Electrotren ja moni muu pienempi valmistaja.
Eli voi sanoa että Märkliniin löytyy melkein mitä vain kun pysytään harrastuksessa euroopan mantereella olevalla alueella, brittikalustoa edellä mainituilla valmistajilla löytyy todella suppeasti.

Ja koska kiinnostuksesi on brittiläisiin rautateihin niin jätä suosiolla se märklinin alotuspaketti muistoksi ko joulusta komeron perälle.
Brittikaluston suhteen kannattaa katsastaa Hornbyn valikoimaa http://www.hornby.com/brands/

[Black_Sheep]

^

Kiitoksia.


Tässä kun olen yön ylitse miettinyt, niin ehkäpä tuo Märklin olisi kuitenkin se parempi valinta. Säästäisin pitkän pennin, eikä tarvitsisi aina tilata ulkomailta asti...

Sekin vielä, että Märklinin kanssa pääsisin aloittamaan nopeammin eikä täytyisi nähdä niin paljoa vaivaa. Tiedä sitten onko se hyvä asia... ..Ja varmasti se olisi myös helpompaa? Neuvoja kuitenkin tarvitsisin, ja osaavaa Märklin -väkeä löytyy varmasti täältäkin vaikka kuinka. Hornbystä en sitten tiedä. Onko se yleensäkin suomessa TODELLA harvinainen?

Selailin tässä juuri Märklinin sivuja (ym) ja kyllähän sillä on monia silmää miellyttäviäkin vetureita/junia. Ei mulla ole mitään pakkomiellettä noihin britteihin, ensivaikutelma vaan oli niissä parempi, Märklinissä vaivasi se "liika saksalaisuus" niin tyhmältä kuin se kuulostaakin. Mutta nyt en enään tiedä kumpaan suuntaan pitäisi kääntyä.

[Black_Sheep]

Entäs mitä ovat aloittelijan yleisimmät virheet? (jos sellaisia on). Olisi kiva kuulla ihmisten mielipiteitä ja kommentteja. Jotenkin hupaisaa että tätäkin on lukenut jo yli 50 henkilöä, ja yksi on vastannut

[Eeli]

Entäs mitä ovat aloittelijan yleisimmät virheet? (jos sellaisia on). Olisi kiva kuulla ihmisten mielipiteitä ja kommentteja. Jotenkin hupaisaa että tätäkin on lukenut jo yli 50 henkilöä, ja yksi on vastannut

Voin ihan sanoa sen, että suunnittelemattomuus on isoin ongelma. Itse olen törmännyt tuohon ja toinen on sitten se mielikuvituksen puute, jota satun potemaan. Tuli 3 v. käytettyä kaikki mielikuvitus, niin nyt on vaan rippeet jäljillä Tilanpuute (joka kylläkin johtuu äidistä...) voi myös tulla eteen reippaaseen tahtiin. Pitäisi osata rajata halujaan ja toiveitaan että jotain konkreettista saa aikaan...

[magnuken]

Entäs mitä ovat aloittelijan yleisimmät virheet? (jos sellaisia on). Olisi kiva kuulla ihmisten mielipiteitä ja kommentteja. Jotenkin hupaisaa että tätäkin on lukenut jo yli 50 henkilöä, ja yksi on vastannut

Itse kun jokunen vuosi sitten virittelin uudestaan harrastusta noin 40 vuoden tauon jälkeen, niin tein sen virheen, että asetin liian kunnianhimoiset tavoitteet. Suunnittelemani ratakaavio oli kovin kompleksi ja ajattelemani tietokoneohjaus hyvin vaativa tiuhoine kulunilmaisimineen etc. No, kun jatkuvasti törämäsin ylivoimaisilta tuntuviin esteisiin ja homma ei edistynyt, niin yksinkertaistin reilusti tavoitteitani ja luovuin tietokoneohjauksesta. Vasta nyt olen pikku hiljaa alkanut virittelemään PC-ohjausta osalle rataani.

[TJH]

Onhan se niin, että kannattaa tiedostaa oma osaaminen. Itse valitsin suosiolla Märklinin, vaikka alunperin olinkin menossa kaksikiskoon. Tiedon karttuessa huomasin, että vastaan tulee heti sellaisia sähkötekniikan juttuja, jotka ovat täysin vieraita. Rataan tuli C-kisko, koska niitä tuli läjä heti kahden starttisetin mukana. C-kisko ei tietenkään ole kovin esteettinen näky, mutta olen ajatellut kyllä ajan mittaan maisemoida sen tekemällä solumuovinauhasta aluspenkan muovipenkan viereen. Aluspenkka hiekoitetaan ja muovipenkka sepelöidään. Kiskojen välin maisemoiminen on tietenkin vähän kimurantimpi, mutta eiköhän sekin onnistu pikkuhiljaa.

Et kertonut, kuinka vanha tuo Märklin-settisi on. Eli onko muuntajasetti vai digitaalinen?

Ratakaavion suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja miettiä, miten erilaiset toiminnot siinä sujuvat. Itse piirsin vektoriohjelmalla useita luonnoksia, joita muutin ja hioin, kunnes toteuttamiskelpoinen löytyi. Palakiskoissa on tietenkin kiinni siinä, mitä tehdas tarjoaa kaarteiksi ja minkä mittaisia paloja on tarjolla. Märklinillä ei ole esim. Y-vaihdetta, mikä on aika iso puute. Flexi antaa ihan toisenlaiset mahdolliuudet radan suunnittelussa.

Samoin maisemasuunnittelussa kannattaa tehdä itselleen selväksi, tekeekö mallirautatien vai pienoisrautatien, jota myös lelurautatieksi voidaan kutsua. Jos haluaa tehdä mallirautatien, niin silloin on mielestäni valinta kaksikisko.

[Tony]

Entäs mitä ovat aloittelijan yleisimmät virheet? (jos sellaisia on). Olisi kiva kuulla ihmisten mielipiteitä ja kommentteja. Jotenkin hupaisaa että tätäkin on lukenut jo yli 50 henkilöä, ja yksi on vastannut

Eivät ehkä ole yleisimpiä virheitä, mutta omat suurimmat virheeni tulevat tässä:

Mittakaava tuli valittua liian suureksi (H0). Eli kannattaa ennalta miettiä, millaisia junia haluaa radallaan ajattaa ja millainen tila olisi käytettävissä radalle. Itse haluan jääräpäisesti harrastaa Saksan Liittotasavallan rautateitä 1970-1980 välisellä ajanjaksolla. Näissä alkavat junapituudet olla jo aika pitkiä mm. 10 - 12 vaunuisia pikajunia ja ties kuinka pitkiä tavarajunia... Ajateltu tila radalleni on "vain" 5X3m, joten en tuollaisiin junapituuksiin pääse millään, koska haluan radalle mm kaksi asemaa. Kompromissina kaikki matkustajajunat rajaan noin kahteen metriin (veturi + 6 vaunua) ja pisimmät tavarajunat rajaan luultavasti kolmeen metriin. Näin saan linjasuojastuksen toimimaan edes sinnepäin... Eli jos lähtisin puhtaalta pöydältä, tutustuisin jossakin kaikessa rauhassa N-mittakaavaan ja sen suomiin mahdollisuuksiin. Selvitettävää tuossa N-mittakaavassa on ainakin digitaaliominaisuudet, kaluston vetokyky ja niiden paljon parjattu huono virroituskyky. Onko jäljimmäinen vain urbaani legenda vai totta?

Toinen merkittävä moka, mikä itselleni sattui, oli täysin suhteeton satsaus liikkuvaan kalustoon. Suosittelen kaikkia aloittelevia harrastajia satsaamaan peruspakkauksen jälkeen erityisesti ratainfraan. Kiskot ovat suhteellisen halpoja, mutta vaihteet ja niiden kääntövimpaimet maksavat aika paljon riippumatta valmistajasta. Tämä tuntuu kukkarossa varsinkin silloin, jos on ostanut käsikäyttöisiä vaihteita ja sähköistää/digitalisoi ne kaikki kerralla, puhumattakaan opastinjärjestelmästä.

[magnuken]

Olen nyt muutaman vuoden touhunnut N-mittakaavan kanssa ja täytyy sanoa, että kyllähän se on mitä mainioin valinta jos tilaa on rajoitetusti. Muutama huomio N:stä:

- Digitaaliominaisuudet eivät N:ssä mitenkään eroa H0:sta. Samat protokollat (SX, DCC jne.) ovat tarjolla ja samoja komponentteja käytetään kuin H0:ssakin. Toki, N:ssä on käytettävä ulkomitoiltaan pienempiä veturidekoodereita, mutta näitäkin on N:ssä jo nykyisin äänellisinäkin.

- N:ssä kaksi- ja jopa kolmiakseliset veturit ovat virroituksen suhteen välistä kovin ongelmallisia. Ei siis ole kyseessä urbaani legenda. Itselläni on esim. pieni kaksiakselinen Köf-II veturi, joka tunnetusti kulkee hyvin huonosti N:ssä. Tämä vaikka olen jo vaihtanut liki kaikki vaihteeni sellaisiin missä on johtava risteyskappale. Kiskojen tulisi olla äärimmäisen puhtaat ja tasaiset, jotta ne kaksiakseliset kulkisivat. Tämä, etenkin ellei akseleissa ole joustoa.

- Moniakselisen kaluston vetokyvyssä ei yleensä ole ongelmia, lukuunottamia esim. kolmiakselisia järjestelyvetureita joissa ei ole kitkapyöriä. Tämä siis virroituksen parantamiseksi. Itselläni ainoastaan Köff:in lisäksi Fleischmannin kolmiakselisen BR 360 kanssa on ongelmia vetokyvyn kanssa. Molemmista puuttuvat siis kitkapyörät.

- Hieman ikävänä puolena N:ssä pidän myös kaluston, vaihteiden ja opastimien pientä kokoa, joka vaikeuttaa niiden "ropaamista". Tämä korostuu etenkin jos iän myötä näkökyky ei enää ole parhaimmillaan ja kädetkin tuppaavat tärisemään.

- Ja sitten vielä yksi N:n lisäplussa Suomessa. Täällä toimii hyvin vireä yhdistys N-mitakaavan ympärillä eli N Club Finlnad (NCF, http://www.n-club-finland.org ). Sieltä saa aina neuvoja kun tiukka paikka tulee eteen.

Kuitenkin, jos meikäläisellä olisi ruhtinaallisesti tilaa (vaikkapa jokin iso kellarihuone), niin olisin ilman muuta käynnistänyt harrastukseni uudelleen H0:lla tai mieluiten vielä isommalla mittakaavalla eli S tai 0.

[Black_Sheep]

Kiitoksia kaikille vastauksistanne!

Olen mittaillut ja suunnitellut suht tarkkaan, ja tulen käyttämään HO mittakaavaa. Päädyin myöskin (pitkän miettimisen ja nettisivujen selaamisen jälkeen) valitsemaan Märklinin. Olen suunnitellut radan paperille, ja kaikki on muutenkin valmista rakentamista varten. Pitää vaan saada muutamia tarvikkeita, puulevyä, vaneerilevyä, lisää kiskoja, maisemaroinaa, ja tietty myös liikkuvaa kalustoa (vetureita, vaunuja). Joudun valitettavasti odottamaan kuun loppuun ennen aloittamista, mutta sitten....


Ja se Märklin pakettini on aikas vanha, ei kuitenkaan hirveän. Perus märklin muuntaja + c-kiskot (sekä kaksi erikoiskiskoa joilla voit liittää c ja m kiskot toisiinsa). Digitaalinen järjestelmä olisi tarkoitus hankkia, aikomuksena on pyörittää useita junia samanaikaisesti. Voisinkin samantien kysyä, että kuinkamonta junaa pystyy ohjaamaan sellaisella "perus digiohjaimella" ?

Jos ihmisiä kiinnostaa, voin sitten jossain vaiheessa laittaa kuvia siitä miten rata on edistynyt

[Olli]

Joudun valitettavasti odottamaan kuun loppuun ennen aloittamista, mutta sitten....

Jos ihmisiä kiinnostaa, voin sitten jossain vaiheessa laittaa kuvia siitä miten rata on edistynyt

Eihän tuo ole vielä mitään, kun joudun itse odottamaan todennäköisesti ainakin puoli vuotta. Laita ihmeessä sitten kuvia.

[TJH]

Voisinkin samantien kysyä, että kuinkamonta junaa pystyy ohjaamaan sellaisella "perus digiohjaimella" ?

Minulla kulkee viisi junaa yhtäaikaa Mobile Stationilla ja perusmuuntajalla. Tarkemmin kokemuksia tästä Digiaikaan-ketjussa (topic tästä yksi alaspäin).

[Black_Sheep]

Voisinkin samantien kysyä, että kuinkamonta junaa pystyy ohjaamaan sellaisella "perus digiohjaimella" ?

Minulla kulkee viisi junaa yhtäaikaa Mobile Stationilla ja perusmuuntajalla. Tarkemmin kokemuksia tästä Digiaikaan-ketjussa (topic tästä yksi alaspäin).

Kiitoksia. Mistä saan tuollasen mobile stationin, ja paljonko maksaa? Ei varmaan tule minkään peruspakkauksen mukana?

[EMD F7]

Uuden mallin MS2 tulee alkaen 200€ peruspakkausten mukana.

[magnuken]

Vinkkinä, että kun puhutaan Mobile Station keskusyksiköstä kannattaa huomata, että sellainen löytyy sekä Märkliniltä että Trixiltä. Ulkonäöltään nämä ovat väritystä lukuunottamatta identtiset mutta muutoin eivät laisinkaan yhteensopivia. Siis Märklinin versio osaa Motorola ja MFX protokollat ja Trixin vastaava puolestaan SX ja DCC protokollat.

Molemmista on nyt myös tullut 2-versio ja Märklin taitaa osata myös DCC protokollan tässä uudessa versiossa. Eli Märklinin uuden version pitäisi sopia myös kaksikisko DCC radoille, tyyliin Fleischmann ja Trix. Molemmat Mobile Station ohjaimet ovat Doehler & Haassin valmistamia.

Tarkennus:
Tarkemmin kun tutkin Trixin uutta MS-2 keskusyksikköä, niin näyttää kovasti siltä, että siitä on jätetty pois Selectrix (SX) protokolla ja laite tukee ainoastaan DCC:tä! Tämä on todella sääli ajatellen SX-protokollaa käyttäviä. Tästä päätellen saattaa myös olla, että tämä Trixin uusi MS-2 ei enää ole Doehler & Haassin käsialaa.

Nuo Mobile Stationin 1 ja 2 versiot erottaa siitä, että se ensimmäinen on hyvin kantikas ja ohjauspyörä hieman oikealla. Uudempi 2-versio on puolestaan pyöreämpi muotoiluiltaan ja siinä se ohjauspyörylä on ihan keskellä:

Trix MS-1:-----------------------------------Märklin MS-1


Trix MS-2------------------------------------Märklin MS-2