Aloittelijan kysymyksiä

Yleistietoa eri järjestelmistä ja niiden yhteensopivuudesta. Kuinka aloittaa harrastus, mistä hankkia kalusto ja materiaalit ym.

Valvoja: Hermanni

Vastaa Viestiin
Avatar
Jaska
Asemapäällikkö
Viestit: 550
Liittynyt: 09.01.2007 10:58

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja Jaska » 06.07.2008 23:22

markku55 kirjoitti:Vastaava kytkentäkaavio on minunkin Märklin luetteloissa, mutta niistä ei käy ilmi mikä ei ole mahdolista.
Ymmärrän, että booster lisää muuntajan tehoa ja siksi se on kytketty muuntajaan, mutta onko mahdolista kytkeä esim. kaksi muuntajaa suoraan omilla liitosraiteillaan rataan - siihen en ole löytänyt mitään ohjetta tai kieltoa.
Luultavasti toimii, niin kauan, kun juna ei siirry lohkolta toiselle. Lohkolta toiselle siirryttäessä juna ainakin luultavasti pysähtyisi, kenties jopa rikkoisi laitteet pyörien osuessa kahteen erilliseen järkestelmään hetkellisesti yhtäaikaa, joten ei varmaankaan kannata kokeilla. Ainakin jos tuo muistuttaa DCC:tä niin ideana on muodostaa data yhdessä paikassa (vaikka ohjaimia olisi monta) ja vahvistaa se sitten raiteisiin. Boosterin avulla alkuperäinen data vahvistetaan sähköisesti erilliseen rataosaan ja näin tehoa saadaan syötettyä riittävästi erittäin suuressakin radassa. Riittää, että boosteerin teholla saadaan sen eristetyn osan alueella tapahtuvat toiminnot pelaamaan.

EMD F7
Lämmittäjä
Viestit: 270
Liittynyt: 22.01.2008 15:18

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja EMD F7 » 06.07.2008 23:29

Mikään ei mielestäni estä sitä, että radassa voisi olla useita toisistaan erillisiä ja täysin itsenäisiä ohjausyksiköitä. Tällöin ei kuitenkaan saa olla minkäänlaista sähköistä yhteyttä näiden välillä. Vanhassa digitaalijärjestelmässä saattoi olla radassa myös muuntajalla ohjattuja osuuksia ja sekä muuntaja että digipuoli oli yhteydessä paluujohtimesta toisiinsa. Tästä Märklin Systemsistä en tiedä voiko siinä olla eri järjestelmien välillä maat yhdessä.

Mutta, jos radassa on useita itsenäisiä digiohjauskeskuksia niin veturin ohjaustiedot ei välity niitten välillä, eli veturin toisessa paikassa saama ohjauskäsky ei päde toisessa paikkaa. Tekisin sen silloin itse niin, että esim asemalla on junan seisontaraiteella mahdollista junan ollessa pysähtyneenä vaihtaa kyseisen raideosuuden sähkönsyöttö ohjaimesta toiseen.

Pitäiskin koota työryhmä kirjoittamaan suomen kieliset selkeät ja kattavat ohjeet uudesta M Systemsistä :)

topaz

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja topaz » 06.07.2008 23:35

Tuossa kuvassa on Mobile Station ja sitten tuo "möykky" eli se on muuntaja, vai?
Jos tuo on muuntaja, niin noitako laitetaan vaan eripuolille pitkää rataa niin saadaan lisää virtaa?Kuva

ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1086
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja ealab » 07.07.2008 08:15

Yleiset, pätevät, sähköopilliset muuntajien/ ohjaimienkin? rinnankytkentäehdot: Jokaisessa pitää olla täsmälleen sama jännite, virtakapasiteetti, napaisuus ja ohjaus/ säätö. Muuten noussee savut. Rinnankytkentää on mm., kun "muuntajia" kytketään samaan rataan/ kiskoihin. Jos eristyksiä ja muuta monimutkaisuutta pelätään, kuin...sitten vain yksi teholähde, isompi, boosteri, mikä lie. Kahdenkin ohjaimen? rinnankytkentä ja kumpaankin erillinen, oma ohjaus; Ainakin osa ohjauspulsseista sekoilee väärä/vastakkaisvaiheisten pulssien vuoksi.? Myös kaksikin rinnankytkettyä muuntajaa väärin kytkettynä/ vastakkaisvaiheisesti on oikosulku. Tulee savut. Jos nämä muuntajat ovat kytketyt pitkän radan kumpaankin päähän, niin tuo oikosulkuvirta saattaa nostaa savut myös jostain huonosta liitoksesta matkan varrella. Nämä riippuu tietenkin virtakapasiteetista. Voisi kuvitella, mitä syntyy, jos 2 hitsausmuuntajaa... varma nakki, palokunta paikalle! Ps. Tämä "rinnankytkentä"- ilmaisu on virallinen nimitys. Ohjaimella tarkoitan kapistusta, jolla syötetään rataan.

Avatar
Jaska
Asemapäällikkö
Viestit: 550
Liittynyt: 09.01.2007 10:58

Digitaalisen radan kytkentöjä (paluusilmukka)

Viesti Kirjoittaja Jaska » 07.07.2008 08:50

Laitanpa vielä havainnollisia kuvia tyypillisistä DCC kytkennöistä. Sellaista kuvaa en nyt löytänyt, missä ohjaimia on lisätty, mutta ne tulisivat kaikki tuohon samaan liittimeen eräänlaisen haaroitusosan kautta.
Liitteet
silmukka.jpg
Silmukka vaatii DCC kaksikiskossa eristämisen ja oman lisäosansa. Kolmikiskojärjestelmässä tällaista lisäosaa ei tarvita.
silmukka.jpg (41.82 KiB) Katsottu 3075 kertaa
kytkentä2.jpg
Sähköisiin osuuksiin jaettu rata, jossa kuormaa voi olla paljonkin. Ilmeisesti Märklinillä sama idea.
kytkentä1.jpg
Yhtä virtapiiriä oleva rata, jossa muuntajan kapasiteetti riittää kaikkeen yhtäaikaiseen virrantarpeeseen radalla. Erittäin yksinkertainen.

EMD F7
Lämmittäjä
Viestit: 270
Liittynyt: 22.01.2008 15:18

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja EMD F7 » 07.07.2008 17:10

Topaz:in viestiin: se harmaa möykky, jossa on johto kummassakin päässä, on just muuntaja. Se liitetään siihen kiskoon, jossa on se ruma boxi kyljessä. Samaan tulee myöskin Mobile Station kiinni. Jos lisää muuntajia haluaa, vaatii se erilaisia kytkentöjä ja joka muuntajaa oman kohden buusterin. Koitan lähipäivinä ettiä jostain sopivan kaavion. Mut ton pakkauksen varusteilla voi käyttää pitempääkin rataa mitä tos kuvas ja ajaa ainakin 3:a junaa yht'aikaa niin ei huolta äkkiseltään et teho loppuis. Muuten, jos noihi vaihteisii laittaa sähköiset kääntäjät, tarvii ne oman muuntajan kun toi pakkauksen muuntaja on tarkotettu vain MS:n sähkönsyöttöön.

markku55
Lämmittäjä
Viestit: 315
Liittynyt: 24.02.2007 09:36

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja markku55 » 07.07.2008 18:57

ealab kirjoitti:Yleiset, pätevät, sähköopilliset muuntajien/ ohjaimienkin? rinnankytkentäehdot: Jokaisessa pitää olla täsmälleen sama jännite, virtakapasiteetti, napaisuus ja ohjaus/ säätö. Muuten noussee savut. Rinnankytkentää on mm., kun "muuntajia" kytketään samaan rataan/ kiskoihin. Jos eristyksiä ja muuta monimutkaisuutta pelätään, kuin...sitten vain yksi teholähde, isompi, boosteri, mikä lie. Kahdenkin ohjaimen? rinnankytkentä ja kumpaankin erillinen, oma ohjaus; Ainakin osa ohjauspulsseista sekoilee väärä/vastakkaisvaiheisten pulssien vuoksi.? Myös kaksikin rinnankytkettyä muuntajaa väärin kytkettynä/ vastakkaisvaiheisesti on oikosulku. Tulee savut. Jos nämä muuntajat ovat kytketyt pitkän radan kumpaankin päähän, niin tuo oikosulkuvirta saattaa nostaa savut myös jostain huonosta liitoksesta matkan varrella. Nämä riippuu tietenkin virtakapasiteetista. Voisi kuvitella, mitä syntyy, jos 2 hitsausmuuntajaa... varma nakki, palokunta paikalle! Ps. Tämä "rinnankytkentä"- ilmaisu on virallinen nimitys. Ohjaimella tarkoitan kapistusta, jolla syötetään rataan.
Eli vaihtovirtaa ei voi syöttää kahdella erillisellä muuntajalla, koska vaihe ei välttämättä ole sama - vai ymmärsinkö oikein?
Tasavirrallahan tuo lienee mahdollista, koska tasavirta on tasavirtaa (+=+ ja -=-) ja ilman mitään "älyllistä" infoa jota sitten jaetaan ohjaimilla - menikö tämä oikein?
Vuonna 1974 valmistuneena konekonstruktioinssinä en tällaisia asioita koskaan sisäistänyt, eikä digitaalisuudesta tainnut vielä olla edes haaveita. Ensimmäiset nelilaskimet ilmaantui yleiseen myyntiin joskus 70-luvun alussa, ja niillä ei vetureita ohjailtu, joissakin tosin oli peräti pii valmiiksi ohjelmoituna (eli tiedätte tuon kertoimen 3,14159... jne) :shock:

markku55
Lämmittäjä
Viestit: 315
Liittynyt: 24.02.2007 09:36

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja markku55 » 07.07.2008 19:35

eBaystä löytyy 60052 60W (n.3,75A) muuntajaa hintaan 40€ + toimituskulut.
60172 boosterille ei löytynyt myyjää, mutta sen teho on 48W (n.3A), eli ei kauhean tehokas.
Jos pienimmät Märklinin starttisetin 18W (n.1,1W) muuntajat ei riitä, niin en lähtisi heti miettimään boostereita, vaan hankkisin tuon tehokkaimman muuntajan. Jos tuolla 18W muuntajalla ajelee jopa kolmella veturilla samanaikaisesti, niin kaiken järjen mukaan 60W muuntajalla ajelee kymmenellä veturilla samanaikaisesti, ja se on kyllä kohtuuttoman suuri määrä hallittavaksi ilman tietokonetta. :wink:

EMD F7
Lämmittäjä
Viestit: 270
Liittynyt: 22.01.2008 15:18

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja EMD F7 » 07.07.2008 23:12

60172 ilmestyy vasta lokakuussa :)
60052:n koko tehoa ei voi käyttää kuin Central Stationilla, koska MS on joko 1,9A (erikseen myytävä) tai 1,2A (melkein kaikki peruspakkausten versiot). Tuo MS:n Ampperiluku selviää kun ottaa MS:n Optionen valikosta kohdan Info ja selaa sitä. Mulla lukee OVC 1.2A ja jännitteen arvo vastaavasti n.20,5V. P=U*I , mun arvoilla P=24,6W. Veturien virrankulutuksesta on esim Märklinin luettelossa 1987/88 juttua suomeksi.

ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1086
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja ealab » 08.07.2008 07:15

Kyllä voi, mainitsin ehdot. Sama myös DC- virtalähteissä. Kouriintuntuvin esimerkki: Mitä tuumitaan 12V ja 6V lyijyakun rinnankytkennästä? Paljon 6V akkuun menee virtaa, kun sitä "ladataan" 12V:lla. Potentiaaliero on 6V ja virtaa kulkee varsin runsaasti, molemmat akut kuumenevat.....Tuo virran määrä selittyy lyijyakun erittäin pienellä sisäisellä vastuksella, ei juuri ole vastusta, joka virtaa rajoittaisi. Tästä syystä ja käytännössä toimii käynnistysakkuna hyvin. Nämä periaatteelliset ja käytännön seikat ovat yleispäteviä ja vaikuttavat myös pr- ympäristössä suhteellisuus huomioiden.

Sitten vähän vaihtosähköteoriaa liitteen lisäksi: Jännitemittari mittaa keskiarvoa, mutta näyttää tehollisarvoa. Joka taas on se arvo, jonka ohmisella kuormalla lasketaan virrat ja jännitteet, tehot samoin, kuin DC:llä. Induktiivisella ja kapasitiivisella kuormalla mukaan tulee vaihesiirto, jossa virta on jännitettä jäljessä, tai edellä. Siitä ei enemmän. Tuo keskiarvo on käyrän pinta- alan keskiarvo. Keskiarvon ja tehollisarvon suhde muistaakseni on 1,1 ja keskiarvon ja huippuarvon 1,4. Joten, kun AC kokoaaltotasasuunnattuna suodatetaan elektrolyyttikondensaattorilla, niin jännite nousee tuohon huippuarvoon, ilman kuormitusta. Liitteessä digijuttu on oman, vajavaisen käsitykseni mukainen. Ps. vaihtosähkö syntyy jo sylttytehtailla, voimalaitoksissa. Kuten yhtälailla vaihtosähkölatureissa ( tasasuunnataan sisäisesti!), yms.
AC.JPG
AC.JPG (39.04 KiB) Katsottu 2999 kertaa

Psi
Lämmittäjä
Viestit: 248
Liittynyt: 24.02.2007 12:32

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja Psi » 08.07.2008 10:28

Ollaan antamassa alottelijalle ohjeita, joten koitetaan jättää erikoistapaukset sikseen:

Komento-ohjauksessa ("digitaali"):
  • yhdessä radassa yksi keskusyksikkö
  • radan fyysisillä mitoilla ei ole merkitystä tehon tarpeen suhteen
  • isossa radassa on syytä syöttää rataa useammasta pisteestä
  • vain yhtaikaa tehoa kuluttavat laitteet vaikuttavat tehon tarpeeseen
  • yhdessä radassa voi olla useampia boostereita eli vahvistimia.
  • boosterit kytketään aina vain valmistajan ohjeiden mukaan
  • keskusyksikköön voi usein lisätä muita ajolaitteita
  • ole merkkiuskollinen ajolaitteiden keskusyksikön ja boostereiden suhteen
Sitten tarkennusta:

Yksi keskusyksikkö per rata siksi että komento-ohjauksen idea on ettei radassa tarvita normaalitilassa radan osittamista ja virtapiirien rajojen miettimistä. Komento-ohjauksen idea on ettei tarvitse ajatella sähköä rataa ajaessaan, valitaan vain veturi jota ajetaan ja sitten ajetaan, missä päin rataverkkoa hyvänsä. Kun kaikki ajosäätimet kytketään samaan keskusyksikköön saa yksi ja sama keskusyksikkö kaikkien ajosätimien tiedot ja voi välittää ne kaikkialle rataverkolle. Jos radassa olisi kaksi tai useampia keskuyksiköitä voi näiden rajan ylittäminen aiheuttaa arvaamattomia seurauksia, sillä signaalit sekottuu kummallakin puolella.

Radan fyysisillä mitoilla ei ole merkitystä tehon tarpeen suhteen vaikka näin usein luullaan. Kiskot eivät kuluta sähköä, joten radan äärimitoilla ei ole merkitystä. Kiskoliittimet ei kuitenkaan ole ideaalisia sähköliittimiä, ja sähköä "häviää" liittimiin. Siksi on hyvä vetää ratalinjan mukaisesti radan alle paksusta kaapelista rataa myötäilevä silmukka, ja kytkeä rata aina sieltä - täältä tähän silmukkaan, jotta kiskoliittimien häviöt ei pudota junien nopeutta kun ollaan etäällä keskusyksiköstä/boosterista

Yhdessä radassa voi olla useampia boostereita eli vahvistimia. Jos radalla pitää kulkea useita junia yhtaikaa, voi olla että yhden teholähteen antama virta ei riitä. Sen sijaan että suurennettaisiin teholähdettä kannattaa rata osittaa ja laittaa muutamaan alueeseen ja asentaa joka osalle oma boosteri joka vahvistaa keskusyksiköstä kiskoihin lähtevää virtaa. Kaikki boosterit kytketään siis samaan keskusyksikköön, ja rata ositetaan ohjausjärjestelmän valmistajan ohjeiden mukaan. Jos radassa on esimerkiksi kaksi asemaa voi kumpikin asema olla omana boosterialueenaan, ja linjaosuuden puolivälissä on eristys, joka on tehty keskusyksikön/boosterin valmistajan ohjeiden mukaan. Yksi tehokas boosteri ei aina ole viisas valinta sillä oikosulku jossain päin rataa oikosulkee koko radan, useamman boosterin tapuksessa vain k.o. boosterin alueen, jolloin muualla liikenne voi jatkua normaalisti. Yhden todella tehokkaan boosterin käytössä on myös se ongelma että (hetkellinen) oikoulkuvirta voi kasvaa melko suureksi. Jos boosteri on tehokas, se ei kytkeydy pois päältä jos rata on suuri, eikä kiskoliittimiä ole varmistettu kaapelilla ja oikosulku tapahtuu etäällä boosterista. Siksikin on hyvä vetää radan alle ratalinjaa mukaillen paksu kaapeli (0,75mm kalustekaapelia tai mieluummin vielä vahvempaa -- esmes autoravikeliikkeestä 1,5 mm2 halvinta kaiutinkaapelia), jotta isosn radan siirtohäviöt jäisivät pieniksi. Tätä paksua kaapelia ei juoteta kiskoihin kiinni, vaan ratapöydän läpi tuodaan ohuemmat syöttölangat jotka juotetaan kaapelin ja kiskon välille, tai käytetään valmistajan syöttöraideosia tai vastaavia ja kytketään ne tuohon paksuun kaapeliin (muista napaisuus!). On normaalia että junat ylittävät boosterialueiden rajoja. Valmistajan ohjeista ja itse boosteriden sisäisestä ja ulkoisesta kytkennästä riippuu mitä rajaa ylittäessä tapahtuu, mutta jos radassa on vain yksi keskusyksikkö ei boosterirajan ylittäminen ole millään lailla vaarallista. Muista siis noudattaa valmistajan ohjeita eristyksen teossa ja boostereiden kytkennässä. Tapoja on useita, ja mikään ohje ei ole yleispätevä!

keskusyksikköön voi usein lisätä muita ajolaitteita. Näin voidaan pitää yhtaikaa useampi juna hallinnassa. usein keskusyksiöissä on vain yksi tai kaksi ajosäädintä tai ei ajosäätimiä lainkaan. On usein mahdollista asettaa juna kiertämään silmukkaa, ja valita ohjaimeen toinen veturi edellisen jäädessä ('hallitsemattomasti' vakionopeudella) kiertämään silmukkaa.

Eri valmistajien keskusyksiköissä on erilaiset liitännät. Kaikkiin ei saa lisäajolaiteita, ja joihinkin ei saa lisäboosterita. Alottelijan ei kannata lähteä kikkailemaan sellaisten ratkaisujen kanssa joita valmistaja ei esitteissään tai käyttohjeissaan mainitse.

Ole merkkiuskollinen ajolaitteiden keskusyksikön ja boostereiden suhteen. Esimerkiksi NMRA-DCC-standardia tukevia laitteita on viljalti markkinoilla. Standardi kuitenkin määrittelee vain sen mitä keskusyksikkö työntää kiskoihin -- ei sitä, kuinka ajolaite juttelee keskusyksikön kanssa tai kuinka boosteri kytketään keskusyksikköön.

NMRA-DCC-yhteensopivan järjestelmän kanssa voit siis sekottaa eri valmistajien NMRA-DCC-yhteensopivia dekoodereita, mutta et välttämättä eri vamistajien keskusyksiköitä ja ajolaitteita.

Märklin-maailmassa ongelmia on vähemmän, sillä Märklin-harrastaja on onneksi luonnostaan merkkiuskollinen.

Ajolaitteiden kytkeminen keskusyksikköön tapahtuu eri valmistajilla eri tavalla. Jotkut tavat ovat vain yhden valmistajan käytössä, joissain tapauksissa on erityisiä julkistettuja ohjausväyliä, ja samaa väylää käyttäviä laiteita voi sekottaa keskenään.

------

Koska tämä foorumi keskittyy ilmeisesti 'näppyläkiskopuolelle' niin esitellään Märklinin Mobile Station/Central Station esimerkin omaisesti, ja vain esitteiden pohjalta teoretisoiden (mulla ei ole Mobile Station- tai Central Station-laitetta eikä kokemusta 'näppyläraiteesta' muutenkaan!):

Märklinin Mobile Station on liitännöiltään varsin yksinkertainen keskusyksikkö, johonka ei valmistajan oheiden mukaan näytä saavan lisäboosteria. On todennäköistä että kikkailemalla sekin onnistuu, mutta se ei ole alottelijan asia. Nyt on siis käytettävä vain sopivan kokoista muuntajaa, jolla tarpeellinen määrä vetureita ja valaistuja vaunuja saadaan pyörimään. Muuntajalla lienee jokin enimmäisteho, jotta järjestelmän oma sisäinen boosteri ei rikkoudu, tai sitten sillä sisäisellä boosterila on sopivan alhainen virtarajoitus, joka estää sen ylikuumenemisen eikä ylisuuresta muuntajasta ole mitään hyötyä.

Mobile Station -järjestelmään saa ainakin yhden lisä- Mobile Station -ohjaimen sovitekaapelilla orjaksi. Näin saadaan kaksi ajopistettä, mutta todennäköisesti Mobile Station osaa myös jättää junan pyörimään, joten jopa yhdellä säätimellä voi jättää yhden (tai useampia?) junia pyörimään ja säätää yhtä. Kahden Mobile Stationin master/slave- (keskusyksikkö/orja-) pari voi siis hyvin riittää pitkäksi aikaa. Kun toinen Mobile Station toimii "orjana" on radassa edelleen siis vain yksi keskusyksikkö, se varsinainen Mobile Station.

Suuremmassa Central Stationissa on ilmeisesti kolme liitintä joihin voi kytkeä Mobile Station -ohjaimia orjiksi. Näin saadaan keskusyksikön kahden ajosäätimen lisäksi kolme ajosäädintä käyttöön. Jos hankit nyt Mobile Sation -peruspakkauksen voit siis laajentaa sen toisella samanlaisella ja sovitekaapelilla kahden ohjaimen järjestelmäksi ja myöhemmin Central Stationilla ja vielä yhdellä Mobile Stationilla jopa viiden ohjaimen järjestelmäksi.

Central Stationissa on myös sniffer- (haistelija-) portti, johon voi kytkä vanhemman tyyppisen Märklinin digital -järjestelmän -- siis vissiin myös Delta-järjestelmän, ja ohjata Central Stationin välityksellä myös vanhan järjestelmän säätimin junia. Edelleenkin on radassa käytännössä vain yksi keskusyksikkö eli se Central Station, sillä snifferiporttiin kytketystä laitteistosta ei saa mennä mitään piuhoja Central Stationin ohi rataan. Kaikki kulkee yhden keskuyksikön kautta.

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 794
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja PeS » 08.07.2008 14:20

Pienoisrautatieharrastajalle on tarjolla useiden eri valmistajien digitaaliajojärjestelmiä. Liikkuvan kaluston valmistajista riipumattomia valmistajia ovat mm. DigiTrax, Prodigy, Gaugemaster ja XTC. Englantilaisella Hornbyllakin on oma järjestelmänsä. Jos ostan jonkun tällaisen valmistajan valmiin digipaketin (=keskusyksikkö, ajolaite ja boosterit), niin toimivatko muiden valmistajien lutikoilla varustetut veturit em. laitteiden kanssa? Voiko kyseisten valmistajien digijärjestelmää asentaa Märklin-rataan vai pitääkö aina valita Märklinin oma digisysteemi?

markku55
Lämmittäjä
Viestit: 315
Liittynyt: 24.02.2007 09:36

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja markku55 » 08.07.2008 14:32

Hienosti yhteenvedetty juttu Pekka, kiitos tuosta!
Olet ymmärtääkseni mielipiteissäsi oikeassa, vaikka et asiantuntijaksi itseäsi kolmikiskolle määrittelekään.
JTe voisi ehkä tarkistaa jutun, mutta se ollee vain varotoimenpide jotta väärää käsitystä ei vahingossa pääse iskostumaan mieliin.
Tuosta aiemmasta jutusta koskien kahden erijännitteisen akun yhteen kytkemisestä, sen relevanttiutta muuntajakeskusteluun en oikein ymmärtänyt. Mielestäni muuntajilla on sama jännite ja eri max virta-arvot jos niitä kuormitetaan täyteen kapasiteettiin.
Jos ottaisin vertauksen akkuihin, niin jännite siis olisi sama ja Ah määrä eri suuruinen.

Psi
Lämmittäjä
Viestit: 248
Liittynyt: 24.02.2007 12:32

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja Psi » 08.07.2008 15:14

PeS kirjoitti:Pienoisrautatieharrastajalle on tarjolla useiden eri valmistajien digitaaliajojärjestelmiä. Liikkuvan kaluston valmistajista riipumattomia valmistajia ovat mm. DigiTrax, Prodigy, Gaugemaster ja XTC. Englantilaisella Hornbyllakin on oma järjestelmänsä. Jos ostan jonkun tällaisen valmistajan valmiin digipaketin (=keskusyksikkö, ajolaite ja boosterit), niin toimivatko muiden valmistajien lutikoilla varustetut veturit em. laitteiden kanssa? Voiko kyseisten valmistajien digijärjestelmää asentaa Märklin-rataan vai pitääkö aina valita Märklinin oma digisysteemi?
Digitrax, IRC Prodigy, Gaugemaster ja ZTC ovat kaikki NMRA-DCC-yhteensopivia, eli voit heidän ohjaimillaan ohjata muita NMRA-DCC-lutikalla varustettja vetureita (esimerkiksi LENZin kaikki dekooderit, ESU:n ja Uhlenbrockin NMRA-DCC-yhteensopivia dekoodereita).

Näiden järjestelmien asentamista Märklin-rataan en pidä järkevänä, sillä ne ei (Digitraxin rajoitettua yhteensopivuutta lukuunottamatta) osaa ohjata Märklinin lutikoita. Märklinillä on oma standardi, ja se ei ole muiden kanssa yhteensopiva.

On olemassa lutikoita (dekooderita) jotka toimivat sekä Märklin- että NMRA-DCCympäristössä.

Kaiken kukkuraksi on vielä keskusyksiköitä jotka osaavat sekottaa kiskoihin kahta tai useampaa järjestelmää. Tunnetuin sellainen on Uhlenbrockin Intellibox, joka osaa syöttää samaaikaisesti kiskoihin NMRA-DCC-signaalin lisäksi joko Selectrix- tai Märklin (Motorola)-formaatin dataa. Väiski Savelan suurta kotirataa ajetaan tällaisella laitteella, ja hänellä on käytössä Märklin-raiteet, ja sekaisin NMRA-DCC ja Märklin Motorola-dekoodereita.

Mikä on Märklin Motorola? Märklinin alkuperäinen digitaalinen järjestelmä oli Lenzin kehittämä ja perustui Motorolan MC145026, MC145027, ja MC145028 kauko-ohjainpiireihin, ja siksi siitä puhutaan Motorola-formaattina. Motorola-formaattia päivitettiin jossain vaihessa ja syntyi Motorola II formaatti. Nykyinen Mobile/Central Station järjestelmä käyttää uudempaa ESU:n kehittämää MFX-formaattia. Tämän suurin ero kaikkiin muihin nähden on että veturi ja keskusyksikkö osaavat ihan aidosti keskustella kaksisuuntaisesti, ja esimerkiksi uuden veturin pano radalle aloittaa automaattisen tunnistuksen, jonka seurauksena uusi veturi ilmestyy ohjaimen ruudulle ilman että veturin osoitetta tai muita arvoja tarvitsisi erityisesti mennä ohjelmoitiraideosalla tai ohjelmointilaitteella käpistelemään. Vetureilla on tietokoneverkkojen MAC-osoitteen tapaan aidosti yksilöity varsin pitkä osoite, jolloin kahta samanlaista veturia ei pitäisi olla olemassa. Näin veturit voidaan erotella automaattisesti.

Koska ESU:n ja Märklinin tiet on käsittääkseni erkanemassa on Märklinillä vissiin joku toinen yhteistyökumppani, joka jatkanee kehitystä johonkin suuntaan.

NMRA-DCC-järjestelmä perustuu myös Lenzin tekniikkaan. Lenz oli kehittänyt Arnoldille ja Märklinin 1-mittakaavan tasavirtapuolelle ("Märklin Digital=") lähes vastaavan järjestelmän, jonka Amerikan kansallinen pienoisrautatieliitto NMRA sai Lenziltä kehitystyön perustaksi, ja NMRA muokkasi tästä nykyisen järjestelmän. Sittemmin Märklin -- vissiin sillä kertaa Lenzin kanssa riitauduttuaan -- muutti 1-mittakaavan komento-ohjausjärjestelmää, jotta se ei enää olisi NMRA-DCC-yhteensopiva. Ainakin Arnoldin vanhat dekooderit toimivat NMRA-DCC-järjestelmässä, mutta vain 14 nopeusportaan tilassa ja lyhyin 2-numeroisin osoittein. Tapiolassa Lättähatuissa on Arnoldin vanhoja N-mittakaavan vetureiden dekoodereita.

Näiden lisäksi on joukko muita täysin yhteensopimattomia järjestelmiä, ja infrapuna- tai radioteitse toimivia kauko-ohjausjärjestelmiä joissa infrapuna- tai radioviestejä vastaanottaa veturissa oleva vastaanotin. Tällaisessa järjestelmässä kiskoissa saa kulkea mitä tahansa sillä laitteet toimivat usein akuilla joita saatetaan ehkä ladata kiskojen kautta.

Psi
Lämmittäjä
Viestit: 248
Liittynyt: 24.02.2007 12:32

Re: Alottelija

Viesti Kirjoittaja Psi » 08.07.2008 15:31

markku55 kirjoitti:Hienosti yhteenvedetty juttu Pekka, kiitos tuosta!
Olet ymmärtääkseni mielipiteissäsi oikeassa, vaikka et asiantuntijaksi itseäsi kolmikiskolle määrittelekään.
JTe voisi ehkä tarkistaa jutun, mutta se ollee vain varotoimenpide jotta väärää käsitystä ei vahingossa pääse iskostumaan mieliin.
Tuosta aiemmasta jutusta koskien kahden erijännitteisen akun yhteen kytkemisestä, sen relevanttiutta muuntajakeskusteluun en oikein ymmärtänyt. Mielestäni muuntajilla on sama jännite ja eri max virta-arvot jos niitä kuormitetaan täyteen kapasiteettiin.
Jos ottaisin vertauksen akkuihin, niin jännite siis olisi sama ja Ah määrä eri suuruinen.
Juu -- toivottavasti JTe ottaa kantaa pikapuolin!

Akkujen kytkemisestä:Akkujen jännite pyrkii tasaantumaan, eli jos toisen akun nimellisjännite on 6 volttia ja toisen 12 volttia pyrkii rinnankytkentä tasaamaan kumpaankin saman jännitteen (vesileikeissä yhtyvät astiat). Jos 6 voltin akkua ladataan ylijännitteellä se vaurioituu, ja toisaalta jos 12 voltin akkua puretaan liian suurella virralla matalamipjännitteiseen akkuun se saattaa vaurioitua. Kumpoikin akku saatta olla tällaisessa rinnankytkennässä räjähdysvaarallisia!

Siksi on tärkeää että eristyksen kummallakin puolella jänniteet on samat tai mikäli jännite on esmes vaihtovirtaa se on samassa vaiheessa. Vain silloin ei rinnankytkennässä kulje virtaa boosterista toiseen. Jos toisen boosterin sisäänmenossa tai ulostulossa johdot ovat kääntyneet on ne eri vaiheessa, ja kun toisessa boosterissa esmses oikea kisko on plus-jännitteessä on toisessa miinusjännite, ja kääntäen. Jos nyt käy vahingossa esimerkiksi niin, että jostain syystä boostereiden rajalla toinen kisko on vahingossa kytketty yhteen rajan yli, on toisen kiskon eristyksen eri puolilla nyt tuplajännite (ikäänkuin paristot sarjassa eli ensimmäisen pariston plussa toisen miinuksessa ja vapaidssa päissä on yhteenlaskettu jännite). Siksi yleensä dekoodereiden tulee sietää vähintään kaksinertainen normaali käyttöjännite rikkoutumatta. Jotkin boostereista ovat itsestään napaisuutta kääntäviä (auto-reversing). Kun ne huomaavat liian suuren virran ne ensin koittavat vaihtaa napaisuutta, ja jos se ei auta kytkeytyvät irti.

Vastaa Viestiin