Rakennussarjojen toteutuksesta

Valutyöt, syövytys, juottaminen ym...

Valvojat: jhr, Hermanni

t-i-m-o

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta

Viesti Kirjoittaja t-i-m-o »

PeS kirjoitti:Siksi olen teettänyt suomalaisia vetureita varten englantilaista hornblock-laakeria kapeamman laakerin sekä 1/8" akselille että 2 mm:n akselille, joita tulemma käyttämään kaikissa rakennussarjavetureissamme. Tällainen laakeri vie kehyksen sisältä vain 1,2 mm tilaa, kun englantilaiset vakiohornblockit vievät yleensä tilaa selvästi enemmän.
OK. Tuo 2mm laakeri käy myös ajattelemiani pyörävaihtoehtoja silmälläpitäen.
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 951
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta

Viesti Kirjoittaja PeS »

t-i-m-o kirjoitti:
PeS kirjoitti:Siksi olen teettänyt suomalaisia vetureita varten englantilaista hornblock-laakeria kapeamman laakerin sekä 1/8" akselille että 2 mm:n akselille, joita tulemma käyttämään kaikissa rakennussarjavetureissamme. Tällainen laakeri vie kehyksen sisältä vain 1,2 mm tilaa, kun englantilaiset vakiohornblockit vievät yleensä tilaa selvästi enemmän.
OK. Tuo 2mm laakeri käy myös ajattelemiani pyörävaihtoehtoja silmälläpitäen.
Veturin laakerit ja rattaat on siis mitoitettu 1/8":n akseleita varten. Jos haluaa käyttää jotain muuta akselivahvuutta, niin sitten on holkitettava rattaat ja laakerit tai ohennettava sorvilla 1/8":n akseleiden päät 2 mm:n mittaan.
t-i-m-o

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta (pyöräkerrat & kitkarenkaat)

Viesti Kirjoittaja t-i-m-o »

PeS kirjoitti:Veturin laakerit ja rattaat on siis mitoitettu 1/8":n akseleita varten. Jos haluaa käyttää jotain muuta akselivahvuutta, niin sitten on holkitettava rattaat ja laakerit tai ohennettava sorvilla 1/8":n akseleiden päät 2 mm:n mittaan.
Ymmärrän tämän. Holkitus ei ole ongelma, se on ihan perussorvaustyö. Jos korvaa alkup. voimansiirron vaihdelaatikolla, ei tarvitse tehdä edes holkitusta. Toki voisi sorvata uudet akselit, mutta 1/8" akseliainetta minulla ei ole varastossa. Tämä vaihtoehto on myös huomattavasti työläämpi.

Ensisijaisena pyörävaihtoehtona pidän Wikbergin 13,3mm puolapyörää 2mm akselireijällä. Näitä minulla on kahteen veturiin. Pyöriin kuuluu 3mm akselit, joiden päät on ohennettu 2mm:iin. Markitsin hornblockit siis kävisivät suoraan, jos ne toimivat Vr11-kehyksessä. Myös kauttaaltaan 2mm akseli kävisi, jos käyttää Mestarimallien tai mahdollisesti muiden valmistajien 2mm hornblockeja.
PeS kirjoitti:En käytä kolmen millimetrin akselivahvuutta, koska vetopyöriä suomalaisiin malleihin on parhaiten saatavilla 1/8":n akseleille — erityisesti Romford-tyyppisiä pyöräkertoja, joiden kokoaminen ruuveilla vipottamattomiksi on huomattavasti helpompaa kuin painamalla koottavien. Tämä akselivahvuus antaa mahdollisuuden käyttää myös muiden englantilaisten pyöräkertavalmistajien tuotteita, jos harrastaja haluaa vaikkapa hienommilla laipoilla varustetun pyöräkerran.
On totta, että englantilaisista pyöristä löytyy kaikenlaisia vaihtoehtoja, jos haluaa hienompia laippoja. Entä jos haluaa "huonompia" laippoja? Tai kitkarenkaat? Tällöin pyöriä on etsittävä pääasiassa keskieurooppalaisten massavalmistajien malleista. Nämä eivät käytä tuuma-akseleita. Purkamissani Fleschmanneissa on ollut 2mm akselit, Rocoissa 3mm. Liliputin akselivahvuutta en tähän hätään muista.

Miksi sitten ylipäätään haluaisin vaihtaa pyörät? Wikberg-pyörä on vain yksinkertaisesti kauniimpi, koska pyörän napa on lähempänä skaalaa. Pyörän renkaatkin ovat hiukan ohuemmat, mikä tuo lisää siroutta. Toisaalta, jos mallin halutaan suoriutuvan tietyn pituisella junalla jyrkähköstä mäestä (ramppi piilopihalle), voi kitkarenkaallisten pyörien käyttö tulla kyseeseen.

Haluaisin vielä lopuksi korostaa, että tarkoitukseni ei ole arvostella Mestarimallien suunnitteluperusteita tai malleja. Englantilaistyyppisten rakennussarjojen suunnittelijana sinulle ei varmaan tule yllätyksenä, että asiakkaat haluavat käyttää muunlaisia pyöriä. Käsittääkseni tämä on englantilaisten mallarien keskuudessa aivan yleinen kansanhuvi. Niin ikään alkuperäisiin suunnitteluperusteisiin nähden epäortodoksisten ratkaisujen käyttö, kuten esimerkiksi kitkarenkaat voi tulla kyseeseen, jos ei ole mahdollisuutta tai ei halua rakentaa englantilaistyyppistä rataa (eestaas-tyyppinen asema-piilopiha käytännössä ilman rajoittavia kaarteita tai ympyrärata valtavin kaarresätein ilman nousuja).
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 951
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta (pyöräkerrat & kitkarenkaat)

Viesti Kirjoittaja PeS »

t-i-m-o kirjoitti:[On totta, että englantilaisista pyöristä löytyy kaikenlaisia vaihtoehtoja, jos haluaa hienompia laippoja. Entä jos haluaa "huonompia" laippoja? Tai kitkarenkaat? Tällöin pyöriä on etsittävä pääasiassa keskieurooppalaisten massavalmistajien malleista. Nämä eivät käytä tuuma-akseleita.
Nykyisin englantilaisten pyörävalmistajien tuotesortimentissa on edustettuna kolme erilaista vaihtoehtoista laippamitoitusta: 00 Fine, EM ja P4 (=S4). 00 Fine on käytännössä sama kuin RP25/110 (eli karkein amerikkalainen laippanormi) ja ilmeisesti selvyyden vuoksi eräät englantilaiset valmistajat mieluummin ilmoittavatkin käyttävänsä RP25/110-mitoitusta kuin 00 Fine -mitoitusta (mikä on käsitteeltään tuntemattomampi ja uudempi). Näiden kesken voi sitten valita, kun tekee fillarivalintoja (tosin kaikilta valmistajilta ei jokaista vaihtoehtoa löydy, mutta vaihdettavuus standardisoidun akselivahduuden vuoksi yleensä toimii). Englantilaiset rakennussarjat myydään useinmiten ilman pyöriä, koska ei voida tietää, mille raideleveydelle tai mille hienousasteelle sarja rakennetaan (sarjoissahan on usein vaihtoehtoiset kehysten poikittaistuet eri raideleveyksiä varten).

Romford-tyyppiset pyöräkerrat on mitoitettu RP25/110-normin mukaan eli ne eivät ole ns. "hienoja pyöriä". Tällaiset pyörät toimivat hyvin myös monissa keskieurooppalaisissa vaihteissa ja Pecon vaihteita vartenhan ne alunperin on mitoitettu. Romford-fillareita on käytetty joissakin Wikbergin sarjoissa, kuten Ukko-Pekassa, Ristossa ja Tv1:ssä — niiden toimivuudesta on siis kokemuksia myös Suomessa. Takavuosina valmistettiin myös NEM-mitoitusta noudattavia Romford-pyöriä, mutta ei enää. Niihin saattaa vielä joskus törmätä.

Visuaalisesti Romford-tyyppisen pyöräkerran napa voi todellakin pistää silmään. Navassa näkyvä mutteri on kuitenkin tarkoitus peittää reunoiltaan puolisyövytetyllä kiekolla, jonka keskellä on ohutta akselinpäätä simuloiva kohouma — kohtuullisen hyvin toimiva visuaalinen ratkaisu. Romford-tyyppisiä akseleita valmistetaan sekä 1/8" halkaisijalla että 3 mm:n halkaisijalla (vanhoja Hornbyn ja Triangin vetureita varten on tarjolla 9/64" akseli).

Romford-tyyppisiä pyöriä saa myös kitkarenkaiden asentamista varten — tosin ei jokaiseen kokoon. Halkaisijaltaan 14 mm:n, 18 mm:n ja 20 mm:n kokoisia pyöriä varten on tarjolla kitkarenkaalliset versiot. Muita kokoluokkia varten kitkarenkaille on sorvattava syvänne esimerkiksi Fohrmannin tätä varten valmistamalla sorvin terällä. Romford-tyyppisiä pyöriä on tarjolla kokoluokkaan 12-27 mm millin välein. Lisäksi on joitakin välikokoja, kuten 12,5 mm. Romford-tyyppisten fillareiden saatavuus on erinomainen, koska liikeideana on myydä harrastajille ja rakennussarjavalmistajille irtopyöriä eikä varaosapyöriä. Jos haluaa hienompia pyöriä, voidaan valita esimerkiksi Gibsonin tai UltraScalen fillarit. Skaalalaipoilla varustetut fillarit voitanee unohtaa tässä yhteydessä.

Markits ei ole nykysin ainoa Romford-tyyppisten pyöräkertojen valmistaja eikä edes alkuperäinen valmistaja. Jos olen ymmärtänyt oikein, on Romfordin patentti vanhentunut, jonka seurauksena muut valmistajat ovat ryhtyneet tuottamaan samaan ideaan perustuvia pyöriä — myös Alan Gibson on jo pitkään pohtinut ryhtyvänsä valmistamaan "neljännestäviä" pyöriä, mutta toistaiseksi tämän yrityksen osalta näin ei ole tapahtunut (tosin uusi metallisella sisuksella varustettu fillari on Gibsonilta ilmaantunut tämän vuoden aikana). Alkuperäinen Romford on sisukseltaan metallinen (tarjolla kehältä eristetty ja eristämätön pyörä) — Markits valmistaa tällaisia pyöriä. Tuoreemmat kilpailijat taas käyttävät metallin sijasta muovista sisustaa, mikä näkyy myös halvempana hintana, mutta ei anna mahdollisuutta yhtä helposti laakereiden kautta tapahtuvaan virroitukseen.

Automaattisesti neljännestävän asennustavan lisäksi Romfordin vahvuutena on hyvin suunniteltu ja helposti asennettava kammentappi (jos valitsee ns. de-luxe-mallin). Gibsonin teräksinen kammentappi on toki sirompi, mutta sen saa todella helposti asennettua vinoon.

Fillareiden valintaa ohjaa viime kädessä vahvasti omat henkilökohtaiset valinnat (eikä makuasioista tunnetusti kannata kiistellä) ja rakennussarjojen modaaminen rajustikin alkuperäisestä ajatuksesta lienee hyvin yleistä ja tietyssä mielessä innostavaakin puuhaa.
t-i-m-o

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta (vetopyörät, pyöräkerrat & kitkarenkaat)

Viesti Kirjoittaja t-i-m-o »

Edellä tuli paljon hyvää (veto)pyöräasiaa. Minulle uutta olivat kitkarenkaalliset Romford-pyörät.

Alla otos omasta pyörävalikoimasta:

Kuva

Kuvan selitys ja muutamia huomioita:

Ylärivissä ensin koottuna Romford fine 18mm/14 puolaa, sitten Alan Gibsonin vastaava 15 puolainen P4-laipalla. Gibsonit näyttävät olevan jo pienessä pintaruosteessa. Laipaksi tuli P4, kun en tuolloin vielä oikein tajunnut asioista mitään ja halutusta pyöränormista kysyttäessä vastasin takaisin "Give me the best you've got!" :lol: Näitä pyöriä tuskin koskaan käytän. Voin muuten allekirjoittaa tuon Gibsonin kammentapin asennusongelman. Gibsoneissa on pyörän navan takana omituinen levennys, joka liittynee valmistustekniikkaan. Hieman kyllä mielestäni pilaa pyörän muuten siroa ulkoasua.

Keskirivissä Wikbergin 13,3mm/12 puolaa ja 14mm/12 puolaa, molemmat muovikeskiöillä. Vieressä DJH-nimellä ostetut Romford -tyyppiset metalliset 14,3mm/10 puolaa ja 14,3mm/12puolaa. Tässä kokoluokassa pyörän napojen kokoero Wikberg-pyöriin on varsin huomattava.

Alarivissä DJH 18,5mm/18 puolaa, Romford fine 20mm/16 puolaa (tästä minulla on myös NEM versio) ja DJH 21mm/18 puolaa. 20mm olisi oikea kokoluokka Hv1-3 sarjoihin, mutta puolia puuttuu kaksi kappaletta. Mielestäni parhaat pyörät Hv1-3:een saa Fleischmannin BR76.0:sta. Oikea puolamäärä ja pyöränhalkaisija ja erittäin siro rakenne, 2mm akseli.

DJH-pyörissä on huomattavasti ohuemmat renkaat kuin Romford finessä. Tuossa 18,5 millisessä mielestäni jo liian ohut. Romford-navat eivät näissä isommissa kokoluokissa enää häiritse kovinkaan paljon. Oikeissa vetureissa navoilla on myös kokoeroa käyttöpyöräkertojen ja kytkinpyöräkertojen välillä.

Ultra Scale pyöriä en ole koskaan hankkinut. Vaikka ne ovatkin todella hienoja, on niillä myös ultrahinnat ja ultra toimitusajat (kuukausia). Ehkä jonakin päivänä...

Kuva

Tässä kuvassa näkyy eräs suomivetureiden ominaispiirre. Pyörän ulkokehän sisäosa on valettu eräänlaiseksi "harjanteeksi", johon puolat päättyvät (kuvassa kohta A). Vaikka tämä onkin vain yksityiskohta, näkyy se selvästi lähes jokaisessa myötävaloon otetussa kuvassa ja puoltaisi täten pienoismallissakin paikkansa. Ulkomailla tälläinen pyörätyyppi on kuitenkin harvinaisempi, joten tarjontaa ei juuri ole. Alan Gibsonin mallistossa nämä on merkitty "bevel". Ultra Scalella taas "Stanier" pyöristä löytyy tämä rakenne, mutta vain priimapuolella. Kaikki tuntemani pyöräkertavalmistajat (ja pienoisrautatietehtaat) valavat puolat yksipuolisella muotilla, jolloin takaosan (kuvassa kohta B) pyöristystä ei voida toteuttaa. Suomalaisista HO-malleista vain Antero Alkun Tk3:ssa taitaa olla esikuvan mukainen rakenne, mutta noiden pyörien valumallit ovatkin itsetehdyt ja pyörät valettu lost-wax menetelmällä, jossa päästöjä ei tarvitse huomioida.
Viimeksi muokannut LOK, 21.06.2018 02:19. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Syy: Toimimattomat kuvalinkit korvattu Archive.org-kuvalinkeillä.
ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1185
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta (pyöräkerrat & kitkarenkaat)

Viesti Kirjoittaja ealab »

OT: Mainiota pyöräasiaa edellä kirjoitetuissa. Kitkarenkaittakin pärjää. Varsinkin, jos haluaisi säilyttää "alkuperäinen" vetokyky. Edellytyksenä on, että pyörät eivät olisi esim. kromattuja, ne ovat liukkaita. Kuten taitaa olla mm. "Russian Decapod":ssa. Messinki ja uushopea purevat jo melko hyvin. Vielä auttaa, kun olisi tuo nyt paljon esillä ollut akselikohtainen jousitus. Siten saisi kaikki vetopyörät, "tassut raapimaan jälkensä" kiskoihin. Tietysti sopivasti painoakin saisi olla. Pahitteeksi ei olisi vaunuston hyvä, kevyt rullauskaan. Sekin olisi osa virittelyä.
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 951
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta (vetopyörät)

Viesti Kirjoittaja PeS »

ealab kirjoitti:OT: Mainiota pyöräasiaa edellä kirjoitetuissa. Kitkarenkaittakin pärjää. Varsinkin, jos haluaisi säilyttää "alkuperäinen" vetokyky. Edellytyksenä on, että pyörät eivät olisi esim. kromattuja, ne ovat liukkaita. Kuten taitaa olla mm. "Russian Decapod":ssa. Messinki ja uushopea purevat jo melko hyvin. Vielä auttaa, kun olisi tuo nyt paljon esillä ollut akselikohtainen jousitus. Siten saisi kaikki vetopyörät, "tassut raapimaan jälkensä" kiskoihin. Tietysti sopivasti painoakin saisi olla. Pahitteeksi ei olisi vaunuston hyvä, kevyt rullauskaan. Sekin olisi osa virittelyä.
Kaikkien Romford-tyyppisten pyörien renkaat taitavat olla nykyisin uushopeaa (valmistajien oman ilmoituksen perusteella), kuten myös useimmat irtotavarana myytävät pyöränrenkaat ovat. Alan Gibsonin valmistamien pyörien renkaat taas ovat terästä, mikä kyllä puree muita vaihtoehtoja paremmin kiskonpintaan (ne myös voivat ruostua). Saatavilla on myös teräksestä työstettyjä irtorenkaita.

En ole tutkinut tarkemmin, mitä materiaalia Rocot, Fleischmannit yms. massavalmistajat käyttävät. Vanhojen kuluneiden pyörien perusteella jotkut näyttäisivät käyttävät jollain menetelmällä (kromaus?) pinnoitettua messinkiä.

Gibsonin uusi fillari on kohtuullisen siro, mutta vaikeusastetta lisää se, että se on "rakennussarja" — pyöränrengas pitää asentaa itse paikoilleen ja on päätettävä mihin eristys tehdään (kehälle vai napaan).
Viimeksi muokannut LOK, 21.06.2018 02:21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Linkki kadonneeseen kuvaan poistettu.
t-i-m-o

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta (vetokyky)

Viesti Kirjoittaja t-i-m-o »

ealab kirjoitti:OT: Mainiota pyöräasiaa edellä kirjoitetuissa. Kitkarenkaittakin pärjää. Varsinkin, jos haluaisi säilyttää "alkuperäinen" vetokyky. Edellytyksenä on, että pyörät eivät olisi esim. kromattuja, ne ovat liukkaita. Kuten taitaa olla mm. "Russian Decapod":ssa. Messinki ja uushopea purevat jo melko hyvin. Vielä auttaa, kun olisi tuo nyt paljon esillä ollut akselikohtainen jousitus. Siten saisi kaikki vetopyörät, "tassut raapimaan jälkensä" kiskoihin. Tietysti sopivasti painoakin saisi olla. Pahitteeksi ei olisi vaunuston hyvä, kevyt rullauskaan. Sekin olisi osa virittelyä.
Olen samaa mieltä, että ensin kannattaa yrittää hyödyntää veturin "alkuperäinen" vetokyky jousitusta parantamalla, ehkä massaa lisäämällä. Jos tämä ei riitä, vaihtoehtona ovat kitkarenkaat. Esim. mainitsemaasi Russian Decapodia en itse ole saanut vetämään tarpeeksi pitkää junaa ylös jyrkähköä mäkeä. Ratkaisuna olen hankkinut Rocon höyryveturin, jossa on 4-akselinen työntävä tenderi kitkarenkain. Tästä muokkaan tenderin koneiston Trumaniin. Tenderin pyörissä kitkarenkaat eivät myöskään ole yhtä hyvin esillä, kuin veturin vetopyörissä. Telien akselivälit eivät satu ihan kohdalleen, mutta toimivuus haluamallani junapainolla on taattu. Trumaninhan pitäisi muutenkin vetää suomihöyryistä raskaimmat junat eli tavallaan esikuvanmukaisuutta tässäkin haetaan.

Vaunujen kulkuominaisuuksilla on tosiaan merkitystä, kuten vaunujen massallakin. Esim. 20-vaunuinen Gb-juna NMRA RP 20.1:n mukaan painaisi 1740g, NEM 302:n mukaan 844g. Toimiva ja sopiva paino vaunuille löytynee jostain noiden välimaastosta.

PeS kirjoitti:Kaikkien Romford-tyyppisten pyörien renkaat taitavat olla nykyisin uushopeaa (valmistajien oman ilmoituksen perusteella), kuten myös useimmat irtotavarana myytävät pyöränrenkaat ovat. Alan Gibsonin valmistamien pyörien renkaat taas ovat terästä, mikä kyllä puree muita vaihtoehtoja paremmin kiskonpintaan (ne myös voivat ruostua). Saatavilla on myös teräksestä työstettyjä irtorenkaita.
Vetokyvyn kannalta paras vaihtoehto taitaisi olla teräksiset pyöränrenkaat teräskiskolla. En tiedä onko teräsfleksiä saatavilla, tietääkö kukaan? Omasta varastosta löytyy teräskiskoisena vain epämääräinen valikoima kaarrepaloja, kaiketi vanhaa Liman tuotantoa. Olisi kylläkin hauskaa tehdä vertailuja eri kisko- ja pyörämateriaalien yhdistelmillä.
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 951
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta

Viesti Kirjoittaja PeS »

t-i-m-o kirjoitti:[Vetokyvyn kannalta paras vaihtoehto taitaisi olla teräksiset pyöränrenkaat teräskiskolla. En tiedä onko teräsfleksiä saatavilla, tietääkö kukaan?
Märklinin K- ja C-kiskot taitavat olla terästä.

Kaksikiskopuolelta teräsfleksiä löytyy Englannista, esimerkiksi C+L Finescale valmistaa code 75 -teräskiskolla varustettua fleksiä peräti kolmella raideleveydellä: 16,5 mm; 18,2 mm ja 18,83 mm. http://www.finescale.org.uk/index.php?o ... &Itemid=51

Englannissa valmistetaan myös fosforipronssista kiskomateriaalia, jonka sanotaan johtavan muita paremmin sähköä - kitkavaikutuksesta minulla ei ole tietoa.
jartsa

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta

Viesti Kirjoittaja jartsa »

Gt-rail tai flxgleis.de, täältä löytyy useamman sorttista flexiä. Messinki, uushopea ja teräskisko (on ainakin ollut valikoimassa).
Märklinit (paitsi M-kisko peltiä) ja Rocon kiskot ovat olleet yleensä uushopeaa.
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 951
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta

Viesti Kirjoittaja PeS »

jartsa kirjoitti:Märklinit(paitsi M-kisko peltiä) ja Rocon kiskot ovat olleet yleensä uushopeaa.
Missä vaiheessa Märklin on vaihtanut uushopeaan? Mulla on isohko läjä Märklinin K-kiskoa, joka on terästä. Sen näkee väristä ja sen voi todeta magneetilla. Teräs- ja messinkikiskoista on siirrytty uushopeaan pitkälti siksi, koska ne oksidoituvat niin helposti.
jartsa

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta

Viesti Kirjoittaja jartsa »

Ote Wikipedian Teräs-artikkelista:
Terästä seostetaan hiilen lisäksi monilla muilla aineilla haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Yleisimpiä seosaineita ovat: nikkeli, pii, kromi, koboltti, volframi, molybdeeni, vanadiini ja alumiini.

Ruostumaton teräs sisältää alle 1,20 % hiiltä ja yli 12 % kromia. Tyypillinen austeniittisen ruostumattoman teräksen koostumus on max. 0,07 % C, 18 % Cr ja 8 % Ni. Kromiseostuksen ansiosta teräksen pinta passivoituu ilmassa eli pinnalle muodostuu kromioksidikalvo, joka suojaa terästä syöpymiseltä eli korroosiolta. Oksidikalvo kykenee myös korjautumaan hapettavassa liuoksessa ja ilmassa itsestään, jos suojakerrokseen on syntynyt käytössä esimerkiksi naarmuja.
Niin, terästä on montaa eri laatua. Messinkikiskon oksidoitumista ehkäisee ja hidastaa sen öljyäminen.
Viimeksi muokannut LOK, 21.06.2018 16:51. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Syy: Lisätty maininta käytetystä lähteestä. Suora sitaatti korostettu.
ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1185
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta

Viesti Kirjoittaja ealab »

Eräs teräksen lisäaine oli unhoittua. Fosfori. Se tosin taisi tehdä teräksen kylmähauraaksi. Siksi takavuosikymmeninä katkesi vaunujen akseleita. Tieto vetäisty vanhan vanhasta muistista vaan. :)
t-i-m-o

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta

Viesti Kirjoittaja t-i-m-o »

PeS kirjoitti:Märklinin K- ja C-kiskot taitavat olla terästä.

Kaksikiskopuolelta teräsfleksiä löytyy Englannista, esimerkiksi C+L Finescale valmistaa code 75 -teräskiskolla varustettua fleksiä peräti kolmella raideleveydellä: 16,5 mm; 18,2 mm ja 18,83 mm. http://www.finescale.org.uk/index.php?o ... &Itemid=51
Eipä tullut tuo Märklin mieleen, kiitos vinkistä. Eikös K-raiteessa ole molemmat kiskot eristetty toisistaan? (Märklin ei tosiaankaan ole "leipälajini")

C+L finescalen fleksi (Ready Made Track) näyttäisi olevan bullhead kiskolla, joten Suomirataan ei sillä ole asiaa. Pelkkään testikäyttöön ehkä turhan hintava.
Jartsa kirjoitti:Gt-rail tai flxgleis.de, täältä löytyy useamman sorttista flexiä. Messinki,uushopea ja teräskisko (on ainakin ollut valikoimassa).
Tämä oli hyvä vinkki, kiitos. Hinnat näyttäisivät olevan _todella_ kohdallaan. Teräskiskoistakin näyttää olevan tarjolla, joskin merkinnällä "viimeistä viedään".
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 951
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Rakennussarjojen toteutuksesta

Viesti Kirjoittaja PeS »

t-i-m-o kirjoitti:Eipä tullut tuo Märklin mieleen, kiitos vinkistä. Eikös K-raiteessa ole molemmat kiskot eristetty toisistaan?"
Jep - ne on eristetty toisistaan. Yhdellä harrastajalla täällä pääkaupunkiseudulla on yhdistetty kaksi-ja kolmikiskorata, jossa on käytetty Märklinin K-kiskoa.

Kävin ruokiksella Hobby Pointissa: myös Märklinin C-kiskot ovat terästä. Kauppiaan mukaan valinta johtunee paremmasta pidosta, koska laahain aiheuttaa ylimääräistä kitkaa.
Vastaa Viestiin