H0 Kansanmoduuli - volksmodul?

Keskustelua moduuleista ja moduuliradoista.
Avatar
Hermanni
Asemapäällikkö
Viestit: 349
Liittynyt: 07.02.2006 18:05

Re: H0 Kansanmoduuli - volksmodul?

Viesti Kirjoittaja Hermanni » 09.08.2009 22:44

Tuo moduulispeksi on tehty vain huvin vuoksi ja esimerkkinä kuinka helposti itse moduulin voi rakentaa, toki se on 100% yhteensopiva Fremo moduuleihin fyysisesti ja sähköisesti.
Se että voiko tuon esimerkkimoduulin kanssa osallistua ns fremo treffeille on ennemminkin kiinni siitä mitä kiskotusta olet moduuleissasi käyttänyt, ja "hiertääkö" järjestäjiä se että moduulin pääty ei ole maaston muodoltaan samanlainen kuin Fremon spekseissä.
Tosin esim Model Expo 2009 näyttelyssä olleessa Fremo radassa oli jos jonkinlisia päätyjä ja jotkin oli tehty adaptereiden avulla fremo yhteensopiviksi, myös tällä "volksmodul" periaatteella tehty moduuli ko radasta löytyi.
Tuosta Fremo-FIN standardista josta PeS mainitsi kannattaa kysellä enemmän pienosrautatiekerhoista, esim NMRA kiskomääritykset on minullekkin vähän hepreaa http://www.nmra.org/standards/sandrp/S- ... kwork.html.
Sen verta tiedän että Tllig elite sarjasta löytyy sopivaa kiskotusta mutta nuo mahdottoman suuret kaarresäteet tekee esim asemien teon kotikäyttöön mahdottomaksi koska speksit täyttävät pelkkä vaihde on liki 40cm pikä (eli metrin mittaan ei taida saada tehtyä edes yhtä sivuraidetta)!
Vaikkakin Fremo-FIN määritys on Suomalainen ei sen speksejä täyttäviä vaihteita taida tietääkseni Suomesta edes saada, myöskin EU alueiden ulkopuolelta tilattaessa yli noin 50€ (postikuluineen) tulee Suomen tulli tutuksi.
Suurin Fremo-FIN ongelma on juuri tuo valmiiden päätyjen ja sopivan kiskomateriaalin saatavuuden olemattomuus Suomesta, varsinkin helposti hankittavat sopivat vaihteet pitäisi olla edottomasti listattuna jossain (aloittelevalle harrastajalle kun ei takuulla kerro mitään pelkät NMRA sandardit).
Toki liki suora moduuli jossa ei vaihteita ole on helppo valmistaa ja kiskomateriaalia (code 83) jopa saa Suomesta.
Ylläpito

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 773
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: H0 Kansanmoduuli - volksmodul?

Viesti Kirjoittaja PeS » 11.08.2009 09:38

Fremo-FIN on lähtökohtaisesti suomalaista rataa esittävä standardi. Tämä tarkoittaa sitä, että radalla liikennöidään suomalaisella kalustolla, minkä Fremo-esiintymisistä tarkkaavainen katsoja on voinut havaitakin. Koska lähes kaikki Suomessa tuotetut suomalaista rautatiekalustoa esittävät sarjat perustuvat amerikkalaiseen RP25-pyörämitoitukseen (myös Tampereen Risteysaseman uutuus Hr11 ja Mallikaupan tuloillaan oleva Dv12), on luonnollista, että vaihteiksi suositellaan myös amerikkalaisen mitoituksen mukaista vaihdetta. Suomalaisessa Fremossa laippa voi olla kuitenkin syvempi kuin mitä amerikkalainen standardi määrittelee. Tällä on haluttu varmistaa se, että suurin osa eurooppalaisiin pyöräkertoihin mahdollisesti perustuvasta itse tehdystä suomalaiskalustosta toimisi radalla. Maksimissaan Fremo-FIN:n määrittelemä 1,1 mm:n laippa rajoittaa joidenkin amerikkalaistan vaihteiden käyttöä. Amerikkalainen laipan syvyyshän on maksimissaan 0,9 mm.

Fremo-FIN-standardin mukaisia vaihteita ovat Tillig, Atlas H0 Super code 83, Walthers/Shinohara code 83 ja Peco code 75. Kaikkia näitä vaihteita valmistetaan laajasti ja niitä saa myös Euroopasta. Saksalainen Fremo-standardi ei hyväksy Rocon, Pikon, Fleiscmannin jne. kaltaisia vaihteita, joiden toiminta perustuu siihen, että risteyksestä ajetaan ylitse laipan varassa. Tällaiset vaihteet aiheuttavat ongelmia kulussa heti, kun käytetään jotain muita kuin vaihteenvalmistajan omia pyöräkertoja. Tässä mielessä Fremo-FIN on myös hyvin looginen. Tilligin vaihteita valittaessa on oltava tarkkana, että ei valitse sellaista vaihdemallia, jolloin poikkeavalle raiteelle syntyisi S-mutka, kuten yleensäkin eurooppalaisiin vaihteisiin syntyy. Fremo-FIN-standardi nimittäin kieltää S-mutkan. Amerikkalaiseen vaihteeseen ei poikkeavalle raiteelle synny S-mutkaa.

Moduuleiden yhteensopivuuden varmistamiseksi ei siis vielä riitä se, että runkorakenne on yhteensopiva. Myös kiskotuksen on oltava yhteensopiva. Fremo-FIN-standardi määrittelee mielestäni selkeästi asian. Fremo-puuhamiehet varmasti auttavat, mikäli harrastajille syntyy kysymyksiä. Jos innostuu rakentamaan moduuleita, kannattaa jo alkujaan rakentaa ne myös kiskotuksen osalta Fremo-FIN-yhteensopiviksi. Jos kiskomateriaalin tilaaminen omatoimisesti ulkomailta tuntuu ylivoimaiselta, niin hyvän kauppiaan pitäisi voida tilata asiakkailleen sitä, mitä ne tarvitsevat.

Fremohan ei ole rakenteellisesti standardisoinut mitään muuta kuin pelkän päätylevyn. Rata siis voi olla periaatteessa muodoltaan minkälainen tahansa, kunhan se voidaan jostain kohtaa liittää Fremo-levyllä muiden harrastajien moduuleihin. Tämä ei siis tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi rakentaa mitoiltaan samanlaisia laatikoita.

Mitään standardia ei todellakaan voi perustaa siihen, mitä suomalaiset kauppiaat tarjoavat. Jos jotain tuotetta on tänään saatavilla kaupasta, niin kuka voi varmistaa sen, että sitä olisi saatavilla kolmen vuoden päästä. Mikäli kauppiaat haluavat palvella harrastajia, niin tarjontaa pitäisi monipuolistaa. Fremo-FIN porukka on jo niin suuri, että luulisi em. vaihteiden kaupallekin syntyneen jo jonkinlainen tilaus.

Tyypilinen Fremo-vaihde on mitoiltaan #6:n vaihde. Sen pituus on 29 senttimetriä — ei suinkaan 40 senttimetriä. Tosin näin pitkiä skaalavaihteitakin on tarjolla esimerkiksi Walthers/Shinoharalla.

Mittatarkan moduulilaatikon tekeminen ei muuten ole mikään pikkujuttu. Vanerin sahauttaminen mittatarkaksi puutavaraliikkeessä ei ole automaattisesti selvää. Toleranssit ovat melkoiset ja usein moduulia rakentavalla pitäisi olla valmiudet työstää osia itse. Onnistuuko tämä kerrostalon keittiön pöydällä — tai aloittelijalta? Jos keski-ikäisillä karvaisilla miehillä on ollut vaikeuksia rakentaa tarkkoja moduulilaatikoita, niin miten tämä onnistuu aloittelijalta — mikäli aloittelijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole mitään kokemusta puusepän työstä tai pienoisrautatien rakentamisesta. Mikäli todella halutaan helpottaa moduulien rakentamista ja varmistaa moduulien tarkkuus, pitäisi harrastajalle olla tarjolla tarkasti sahattu moduulirakennussarja tai peräti valmiiksi koottu moduulilaatikko. Näinhän N-clubi on menetellyt. Toisaalta Fremo-porukalla alkaa olla kokemusta jo niin monen ongelman selvittämisestä, että neuvoja saa heiltä jo miltei asiassa kuin asiassa. Tähänhän koko harrastus itse asiassa perustuu: vaihdetaan kokemuksia, jotta jokaisen ei yksin tarvitsisi hakata päätään seinään omassa kellarissaan.

Avatar
Hermanni
Asemapäällikkö
Viestit: 349
Liittynyt: 07.02.2006 18:05

Re: H0 Kansanmoduuli - volksmodul?

Viesti Kirjoittaja Hermanni » 11.08.2009 22:13

PeS kirjoitti:Mitään standardia ei todellakaan voi perustaa siihen, mitä suomalaiset kauppiaat tarjoavat. Jos jotain tuotetta on tänään saatavilla kaupasta, niin kuka voi varmistaa sen, että sitä olisi saatavilla kolmen vuoden päästä. Mikäli kauppiaat haluavat palvella harrastajia, niin tarjontaa pitäisi monipuolistaa. Fremo-FIN porukka on jo niin suuri, että luulisi em. vaihteiden kaupallekin syntyneen jo jonkinlainen tilaus.
Niinpä, mutta minuakin myös ihmetyttää vaikka kiinnostus fremoiluun on suuri ei yksikään Suomalainen kauppias myy FIN standardiin sopivaa kiskomateriaalia hyllystä suoran.
Osittain siksi Fremoilu Suomessa on pahassa kriisissä...
Toisaalta en usko että Rocon ja Pikon vaihteet ja kiskot mihinkään edes kahdessakymmenessä vuodessa markkinoilta katoaa (Onhan niitä ollut ainakin 30v)....
PeS kirjoitti:Tyypilinen Fremo-vaihde on mitoiltaan #6:n vaihde. Sen pituus on 29 senttimetriä — ei suinkaan 40 senttimetriä. Tosin näin pitkiä skaalavaihteitakin on tarjolla esimerkiksi Walthers/Shinoharalla.
Tarkoitinkin Tilligin vaihteita, jyrkempiä 228mm pitkiä (85341 ja 85342) 866mm säteellä olevia vaihteita kun ei saa käyttää kuin sivu ja teollisuusradoilla, tilligin seuraavaksi loivin (85346 ja 85347) onkin jo 389mm pitkä (Noihinkin pitää vielä siis laittaa suora osuus väliin jottei sivuraiteelle mentäessä tule S mutkaa)!
Eikös tuo Tillig kuitenkin todettu parhaaksi kiskomateriaaliksi "NEM" harrastajan näkökulmasta?

Loppujen lopuksi pienehkössä omakoti, rivitalo tai kerrostalossa asuvat saavat vain haaveilla rakentavansa edes pientä asemaa joka täyttäisi tuon Fremo-FIN standardin.
Tässähän on käynyt myös siksi harrastajakato H0 puolelta N-skaalaan!
Siksi juuri on kysyntää myös basic tason moduulistandardille jota pystyvät kaikki harrastamaan tiloista riippumatta......
Ylläpito

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 773
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: H0 Kansanmoduuli - volksmodul?

Viesti Kirjoittaja PeS » 12.08.2009 01:11

Hermanni kirjoitti:Niinpä, mutta minuakin myös ihmetyttää vaikka kiinnostus fremoiluun on suuri ei yksikään Suomalainen kauppias myy FIN standardiin sopivaa kiskomateriaalia hyllystä suoran.Osittain siksi Fremoilu Suomessa on pahassa kriisissä...
Suomalaisten kauppiaiden kaupallisista valinnoista ei ota selkoa, mutta tämähän ei ole todellinen ongelma rakentaa Fremo-FIN-moduuleita. Jos todellista halua on rakentaa ja kokee, että standardin mukaisen kiskomateriaalin tilaaminen on hankalaa, niin porukasta löytyy aina auttajia. Sitä paitsi hyvä kauppias osaa tilata asiakkaalleen myös em. vaihteita. Fremoilu Suomessa voi paremmin kuin koskaan. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näytteillä näin laajoja ratakokonaisuuksia kuin viime vuosien aikana on ollut näytteillä. Muunlaisia H0-mittakaavan moduulijärjestelmiä en Suomessa olekaan julkisissa näyttelyissä nähnyt — onko niitä edes?
Hermanni kirjoitti:Toisaalta en usko että Rocon ja Pikon vaihteet ja kiskot mihinkään edes kahdessakymmenessä vuodessa markkinoilta katoaa (Onhan niitä ollut ainakin 30v)....
Eivät välttämättä katoa markkinoilta, mutta voivat kadota Suomen markkinoillta. Näiden kyseisten tuotteiden kaupallinen historia Suomessa ei ole vielä 30-vuotias. Toisaalta kyllä näyttää siltä, että yhtä ja toista on kadonnut keskieurooppalaisilta markkinoilta, kun yrityksiä on ostettu ja myyty. Mihin ovat kadonneet Rivarossin ja Liman kiskomateriaalit - ne on korvattu Hornbyn kiskomateriaaleilla, kun tehtaat vaihtoivat omistajaa. Liman code 83 -kiskojärjestelmää pidettiin aikanaan peräti hyvänä. On puhdas karhunpalvelus tyrkyttää harrastajalle Rocon tai Pikon kaltaisia vaihteita, koska ne toimivat varmasti vain saman valmistajan pyöräkertojen kanssa. Pikon vaihde erityisesti on mitoitukseltaan ala-arvoinen vaihde, jonka ei toivoisi päätyvän kenenkään kotiradalle — sama pätee Rocon vaihteisiin. Ei siis ole yhtään ihmeellistä että kyseiset vaihteet on kiellletty myös saksalaisessa Fremo-standardissa — voisi nimittäin kuvitella, että NEM-maa Saksa edes suosisi em. vaihteita. Onneksi ei suosi.
Hermanni kirjoitti:Tarkoitinkin Tilligin vaihteita, jyrkempiä 228mm pitkiä (85341 ja 85342) 866mm säteellä olevia vaihteita kun ei saa käyttää kuin sivu ja teollisuusradoilla, tilligin seuraavaksi loivin (85346 ja 85347) onkin jo 389mm pitkä (Noihinkin pitää vielä siis laittaa suora osuus väliin jottei sivuraiteelle mentäessä tule S mutkaa)!
Eikös tuo Tillig kuitenkin todettu parhaaksi kiskomateriaaliksi "NEM" harrastajan näkökulmasta?
Tillig ei ole ainoa Fremo-FIN-standardin mukainen vaihde ja Tilligillä on tarjolla myös ns. taipuisa vaihde, jossa poikkeavan raiteen voi taivuttaa amerikkalaisen geometrian mukaiseksi, jolloin poikkeavalle raiteelle ei synny S-mutkaa. NEM harrastajan näkökulmasta Tillig, Atlas Super code 83 sekä Walthers/Shinohara code 83 ovat mitoitukseltaan samankaltaisia (= niissä on otettu huomioon eurooppalainen pyöräkerta, jota tosin ei ole standardisoitu edes eurooppalaisten valmistajien kesken :)) ja tässä mielessä ne ovat samanarvoisia. Tilligin arvo on siinä, että vaihteessa on joustava kielisovitus, Atlaksen ja Walthersin vaihteissa taas on nivelöity kielisovite. Walthersilla on tarjolla kaikkein laajin valikoima vaihteita ja vaihde on aikanaan mitoitettu toimivaksi sekä amerikkalaisten pyöräkertojen että Rocon pyöräkertojen kanssa. Atlaksen kieli on valmistettu pellistä samaan tapaan kuin Pecon vaihde, Walthersilla kieli on profiilista. Sähköisesti Atlas on helpoin.
Hermanni kirjoitti: Loppujen lopuksi pienehkössä omakoti, rivitalo tai kerrostalossa asuvat saavat vain haaveilla rakentavansa edes pientä asemaa joka täyttäisi tuon Fremo-FIN standardin.
Tässähän on käynyt myös siksi harrastajakato H0 puolelta N-skaalaan! Siksi juuri on kysyntää myös basic tason moduulistandardille jota pystyvät kaikki harrastamaan tiloista riippumatta......
Jos todellista kysyntää olisi basic-tason moduulistandardille, niin sellainen olisi jo olemassa ja sellaisia näkysi näyttelyissä, vaan eikä ole näkynyt kuten ei ole näkynyt jo vuosia keskusteluissa vilahtanutta Märklin-moduuliakaan. Moduuliradan ideahan on ennen kaikkea se, että kuka tahansa voi rakentaa yhden tai useamman moduulin, jotta sitten näyttelyissä kootaan kymmenistä moduuleista koostuvaksi suureksi radaksi, jollaista kukaan ei saa mihinkään kämppään mahtumaan. Moduuli voi toki olla osa kotirataa, mutta useinmiten moduulit on tarkoitettu pääasiallisesti yhteiselle näyttelyradalle - ei siis edes tarvitse olla kotirataa, vaan muutaman moduulin avulla jo pääsee toteuttaman maiseman rakentamista, talojen rakentamista ja kaluston rakentamista. Sitä paitsi suurin osa suomalaisista ei asu omakotitalossa tai edes rivitalossa, vaan kerrostalossa, jonne ei välttämättä mahdu minkäänlaista kotirataa. Muutaman moduulin sen sijaan voi säilyttää vaikka kirjahyllyssä tai vaatehuoneessa. Tämä näyttää pätevän myös N-moduuleihin. Pari kertaa olen Saksassa nähnyt moduuliradan näyttelyssä. Muistaakseni N-moduuliradassa oli 150 moduulia ja H0-radassakin lähes sata. Tämä jos mikään on rata, jollaista ei voi synnyttää millään muulla tavalla.

mattih
Konduktööri
Viestit: 89
Liittynyt: 19.09.2007 15:21

Re: H0 Kansanmoduuli - volksmodul?

Viesti Kirjoittaja mattih » 12.08.2009 13:55

Hermanni kirjoitti:Loppujen lopuksi pienehkössä omakoti, rivitalo tai kerrostalossa asuvat saavat vain haaveilla rakentavansa edes pientä asemaa joka täyttäisi tuon Fremo-FIN standardin.
Tämä on kyllä totta, Fremo-asema vie kyllä muutamia metrejä tilaa, käytännössä asemaa ei voi alle 3 metrin tilaan rakentaa (tämä vielä poislukien mahdolliset kaarteet päihin). Toisaalta, tällä hetkellä Fremo-porukalla on tilanne, jossa radan kokonaispituudesta huomattava osa on asemia. Harrastaja voi rakentaa kotioloihin sopivan aseman, ja siihen sitten muutaman hienon linjamodulin, joilla voisi osallistua Fremo-kokoontumisiin. Olemassa olevista linjamoduleista vielä huomattavan suuri osuus on suoria paloja, eli tällä hetkellä suurin tarve olisi erimittaisille ja asteisille loiville kaarremoduleille.
Hermanni kirjoitti:Tuosta Fremo-FIN standardista josta PeS mainitsi kannattaa kysellä enemmän pienosrautatiekerhoista, esim NMRA kiskomääritykset on minullekkin vähän hepreaa http://www.nmra.org/standards/sandrp/S- ... kwork.html.
Täytyy muistaa, että Fremo-Fin-standardit eivät ole suoraan NMRA:n standardit, vaan kompromissiratkaisu NMRA:n ja NEM:n väliltä. Fremo-harrastajat varmasti neuvovat mielellään kiinnostuneita alkuun, ja eri forumeilla kysymyksiin saa vastauksia. Lisäksi neuvoa saa Fremolaisilta tapahtumien yhteydessä, joten rohkeasti vaan kyselemään jos jokin askarruttaa.
Hermanni kirjoitti: Sen verta tiedän että Tllig elite sarjasta löytyy sopivaa kiskotusta mutta nuo mahdottoman suuret kaarresäteet tekee esim asemien teon kotikäyttöön mahdottomaksi koska speksit täyttävät pelkkä vaihde on liki 40cm pitkä.
Fremossa Tilligin vaihteista EW3 vaihteet ovat jyrkimmät kohtausraiteissa sallitut vaihteet, EW1 soveltuu teollisuusraiteisiin ja pienempiin pistoraiteisiin.
EW3: tuotenro:t 85351/85352, pituus 284 mm, kaarresäde 1350 mm, Risteyskulma 9 astetta, Vaihdekulma 12 astetta
EW1: tuotenro:t 85341/85342, pituus 228 mm, kaarresäde 866 mm, Risteyskulma 11 astetta, Vaihdekulma 15 astetta
Lisäksi PeS:n mainitsema "kumivaihde" 85382 (sama "kulma" kuin EW3).
EW1-vaihteita saa myös rakennussarjana numeroilla 85430/85431.
Sitten on vielä nuo pidemmät EW5 ja EW6 vaihteet...
PeS kirjoitti: Tillig ei ole ainoa Fremo-FIN-standardin mukainen vaihde ja Tilligillä on tarjolla myös ns. taipuisa vaihde, jossa poikkeavan raiteen voi taivuttaa amerikkalaisen geometrian mukaiseksi, jolloin poikkeavalle raiteelle ei synny S-mutkaa.
Tilligin Flex-vaihde on toteutettu siten, että pölkyt ovat jäykkiä ja näin vaihde muodostaa oikeat vaihdekulmat, mutta pölkkyjä yhdistävät välituet ovat joustavia, joten vaihteen voi taivuttaa jommalle kummalle puolelle, kaarrevaihteeksi tai tasapuoliseksi (elg. wye). Kuitenkin jäykkien pölkkyjen ansiosta vaihdekulma on sama kuin muissakin vaihteissa, eli jos vaihteen risteävän raiteen taivuttaa risteyksestä eteenpäin suoraksi, kaartuu päälinja hieman ulospäin. Tämän voinee korjata siten, että katkaisee pölkyt risteyksestä eteenpäin raiteiden välistä, ja viivoittimen avulla linjaa ne suoriksi.

Tony
Lämmittäjä
Viestit: 157
Liittynyt: 21.03.2007 14:41

Re: H0 Kansanmoduuli - volksmodul?

Viesti Kirjoittaja Tony » 12.08.2009 14:13

PeS kirjoitti: Jos todellista kysyntää olisi basic-tason moduulistandardille, niin sellainen olisi jo olemassa ja sellaisia näkysi näyttelyissä, vaan eikä ole näkynyt kuten ei ole näkynyt jo vuosia keskusteluissa vilahtanutta Märklin-moduuliakaan. Moduuliradan ideahan on ennen kaikkea se, että kuka tahansa voi rakentaa yhden tai useamman moduulin, jotta sitten näyttelyissä kootaan kymmenistä moduuleista koostuvaksi suureksi radaksi, jollaista kukaan ei saa mihinkään kämppään mahtumaan. Moduuli voi toki olla osa kotirataa, mutta useinmiten moduulit on tarkoitettu pääasiallisesti yhteiselle näyttelyradalle - ei siis edes tarvitse olla kotirataa, vaan muutaman moduulin avulla jo pääsee toteuttaman maiseman rakentamista, talojen rakentamista ja kaluston rakentamista. Sitä paitsi suurin osa suomalaisista ei asu omakotitalossa tai edes rivitalossa, vaan kerrostalossa, jonne ei välttämättä mahdu minkäänlaista kotirataa. Muutaman moduulin sen sijaan voi säilyttää vaikka kirjahyllyssä tai vaatehuoneessa. Tämä näyttää pätevän myös N-moduuleihin. Pari kertaa olen Saksassa nähnyt moduuliradan näyttelyssä. Muistaakseni N-moduuliradassa oli 150 moduulia ja H0-radassakin lähes sata. Tämä jos mikään on rata, jollaista ei voi synnyttää millään muulla tavalla.
Totta on, ettei Märklin-moduuleja ModelExpo2008? jälkeen ole näkynyt missään. Itse ostin aikoinaan pari H0-FinFremo yhteensopivaa moduulirakennussarjaa toiveena tehdä niistä jokeripalat kotiradan ja Märklin-moduuliradan välille. Molemmat projektit ovat jääneet suunnittelun asteelle, enkä usko töihin päästävän enää tämän vuosikymmenen aikana, tuskin seuraavankaan. Aikaa vain ei yksinkertaisesti kaikkeen riitä ja on tullut vakavasti mieleen myydä koko roska pois tai siirtyä pelkästään vitriiniharrastajaksi.
Kolmatta kiskoa pitkin perille saakka!

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 773
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: H0 Kansanmoduuli - volksmodul?

Viesti Kirjoittaja PeS » 12.08.2009 16:22

mattih kirjoitti:Harrastaja voi rakentaa kotioloihin sopivan aseman, ja siihen sitten muutaman hienon linjamodulin, joilla voisi osallistua Fremo-kokoontumisiin.
.... tai jos lyhyen kotiradan aseman voisi pidentää näyttelykäytössä iskemällä väliin tarvittavan määrän lohkoja, jotka pidentävät asemaa.

Psi
Lämmittäjä
Viestit: 242
Liittynyt: 24.02.2007 12:32

Re: H0 Kansanmoduuli - volksmodul?

Viesti Kirjoittaja Psi » 18.08.2009 19:52

Ylläpito kirjoitti:-- minuakin myös ihmetyttää vaikka kiinnostus fremoiluun on suuri ei yksikään Suomalainen kauppias myy FIN standardiin sopivaa kiskomateriaalia hyllystä suoran. Osittain siksi Fremoilu Suomessa on pahassa kriisissä.--
Millaisessa kriisissä?

FREMO-FIN-moduuleja on muutamassa vuodessa syntynyt kolmisenkymmentä, ja lähes joka pienoisrautatienäyttelyssä on moduuleja ollut ajossa.

Ymmärtääkseni N-Cub-Finlandin Peco Fine scale code 55 -vaihteitakaan ei saa Suomesta, eikä edes linjamoduulia voi valmistaa ilman että ostaa vain yhdestä paikasta Suomesta hankittavia rakennussarjoja tai moduulipäätyjä koska päädyn tappien sijoittelu ei ole julkista tietoa kaiketi edes N-klubin jäsenille(?). Silti heidänkin moduuleitaan on ollut ajossa lähes kaikissa alan näyttelyissä, jopa ulkomailla!

Vain Märklin-moduulien raide- ja vaihdemateriaalia sekä kalustoa on vapaasti kaikista alaa vähänkin sivuavista liikkeistä saatavilla. Esillä moduuleja on ollut kaiketi vain kerran, ajossa en muista niitä vielä nähneeni.

Tapiolan kerhon vanha (ja jo käytöstä poistunut) vm-93 moduulistandardi käytti code 100 kiskoja, 450 mm minimikaarresädettä ja NEM-normeja. Standardi oli niin simppeli kun standardi vaan voi olla (http://www.taprk.org/fin/general/spex.html). Moduuleja kerholla tehtiin kaikkiaan n. 20. Vaikka kaikki tieto oli vapaasti kerhon sivuilta saatavissa ja rata aikoinaan joka näyttelyssä esillä ei kukaan koskaan tehnyt yhtään moduulia Tapiolan kerhon ulkopuolella.

Mistä tämä kaikki kertoo?

pekka

n160
Ratavartija
Viestit: 12
Liittynyt: 03.01.2009 10:58

Re: H0 Kansanmoduuli - volksmodul?

Viesti Kirjoittaja n160 » 21.08.2009 11:35

Psi kirjoitti:Ymmärtääkseni N-Cub-Finlandin Peco Fine scale code 55 -vaihteitakaan ei saa Suomesta, eikä edes linjamoduulia voi valmistaa ilman että ostaa vain yhdestä paikasta Suomesta hankittavia rakennussarjoja tai moduulipäätyjä koska päädyn tappien sijoittelu ei ole julkista tietoa kaiketi edes N-klubin jäsenille(?).
Puuttumatta sen enempää Fremo-moduuleihin tarkennetaan NCF-moduuleiden osalta päätyasiaa. Ei NCF-päätyjen mitoitus mitään salaista tietoa ole, mutta moduulistandardin yksi peruskivistä ovat riittävän tarkasti valmistetut päädyt messinkisine kohdistusholkkeineen. Tämän vuoksi ei NCF:n piirissä suositella, että kukaan valmistaisi päätyjä itse, vaan että käytettäisiin samalla mitoituksella ja samoin toleranssein valmistettuja tehdasvalmisteisia päätyjä. Tällöin eri rakentajien moduuleiden yhteensopimattomuusongelmat ovat likimain olemattomia ja säästyy monelta harmilta. Toki omatekemiäkin päätyjä saa käyttää, mutta kokemus on osoittanut, että niissä on kovin usein ongelmia eivätkä ne ole moduulistandardin mukaisia. NCF-päätyjä saa Suomessa kahdestakin paikasta; Rautatiemuseon kaupasta sekä Tampereen Modelshopista.

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija