Automaattinen näyteikkunarata - Märklin digital

Keskustelua radan ja rakennusten sähköistämisestä. Digitaali / analogi järjestelmistä, vaihdemoottoreista ym.

Valvojat: jhr, Hermanni

Vastaa Viestiin
kari-g
Lämmittäjä
Viestit: 121
Liittynyt: 21.05.2007 22:38

Automaattinen näyteikkunarata - Märklin digital

Viesti Kirjoittaja kari-g » 01.12.2008 11:12

Tarkoituksena olisi automatisoida näyteikkunaan rakennettu ovaali Märklin-digitaalirata siten, että kaksi junaa kulkisi automaattisesti vastakkaisiin suuntiin lähtien kaksiraiteiselta asemalta yksiraiteiselle "linjalle" ja pysähtyen kierroksen jälkeen takaisin asemalle punaisen valon eteen. Toinen juna saa tällöin vihreän ja ajaa kierroksen pysähtyen asemalle punaisen eteen. Tämän jälkeen edellinen juna saa vihreän jne. Junien kulun ohjauksen lisäksi on käännettävä aseman kaksi vaihdetta kumpaisellekin junalle oikeaan asentoon ja ohjattava valo-opastimia. Junien on tarkoitus lähteä liikkeelle asemalta näyteikkunaan ulkopuolelle asennettavan painonapin lähettämänä. Ajosekvenssi voisi olla esim sellainen että kumpikin juna ajaa kaksi kierrosta, jonka jälkeen ajo päättyy. Junien hidastus punaisen eteen pitäisi olla luonnollinen eikä mikään "sähköt pois" äkkipysäys.

Mitä tavaroita tämmöisen järjestelmän toteuttamiseen tarvitaan? Pitääkö olla tietokoneohjaus vai selvitäänkö Märklinin omilla komponenteilla. Ajolaite on 6021.

Junien vetureina on BR18.4 höyry 29855-paketista (Märklin digital) sekä BR81, jossa delta-dekooderi.

//Kari G

jsiren
Ratavartija
Viestit: 32
Liittynyt: 15.09.2008 12:11

Re: Automaattinen näyteikkunarata - Märklin digital

Viesti Kirjoittaja jsiren » 01.12.2008 16:47

Esitän tässä yhden ratkaisuvaihtoehdon; Märklinin tuotteita paremmin tuntevat esittäkööt tarkennuksia ja korjauksia. Esitän seuraavat olettamukset:
1) radan kokoonpano on periaatteessa soikio, jossa on yksi kohtausraide, eli yhden junan ajaessa linjalla toinen odottaa asemalla;
2) sinulla on käytettävissä tai pystyt hankkimaan pari opastinta ja muutaman releen;
3) tiedät miten Märklinin raiteeseen tehdään eristyksiä.

Olettamuksesta 1 seuraa, että vaihteita ei tarvitse välttämättä ohjata ollenkaan. Jos radalla on vain yksi kohtausraide, junat voivat käyttää aina samoja raiteita (myötäpäivään raidetta 1, vastapäivään raidetta 2 tms.), ja ainakin M- ja C-vaihteet ovat tietääkseni kaikki aukiajettavia, joten niitä ei tässä kokoonpanossa tarvitse koskaan kääntää.

Et tarvitse tietokoneohjausta. Pärjäät Märklinin omilla komponenteilla. Delta-dekooderi jarruttaa saadessaan keskinastoista negatiivista tasajännitettä. Tätä voi hyödyntää opastimille pysähdyttäessä. Märklinillä on jarrutusmoduuli, nro 72441, ja Viessmannilla vastaava nro 5232, joka voi olla hieman yksinkertaisempi käyttää. Märklinin moduuli tarvitsee erotusjakson, jolla estetään digitaali- ja jarrusignaalin yhteenkytkeytyminen, Viessmann ei.
Radalla on seuraavat junat:
Juna A, lähtee raiteelta 1 ja kulkee myötäpäivään.
Juna B, lähtee raiteelta 2 ja kulkee vastapäivään.

Radalla on seuraavat opastimet:
- Pääopastin P1 raiteen 1 lähtöpäässä.
- Esiopastin Eo1 jarrutusmatkan verran ennen P1:tä.
- Pääopastin P2 raiteen 2 lähtöpäässä.
- Esiopastin Eo2 jarrutusmatkan verran ennen P2:ta.

Esiopastimia ei ole mikään pakko asentaa, mutta selostuksessa ne helpottavat asioiden hahmottamista.
Lisäksi radalla on seuraavat ilmaisimet, esim. ns. kontaktiraiteilla tehtynä (näin saa ilmaisun vain toisesta ajosuunnasta, jos haluaa):
t - raiteen 1 lähtöpäässä niin, että saapuva juna pyyhkäisee sen yli ennen pysähtymistään junan peräpään tultua vaihteen yli
u - Eo2:n kohdalla niin, että raiteelta 1 lähtenyt juna pyyhkäisee yli
v - Eo1:n kohdalla niin, että raiteelta 2 lähtenyt juna pyyhkäisee yli
x - raiteen 2 lähtöpäässä samaan tapaan kuin t
Radalla on seuraavat pysäytysjaksot, jotka voidaan releellä kytkeä jarrutusmoduuliin:
B1 - käsittää raiteen 1. Aktiivinen (pysäyttää junan) kun P1 näyttää seis-opastetta.
B2 - käsittää raiteen 2. Aktiivinen kun P2 näyttää seis-opastetta.
B3 - käsittää raiteelle 2 johtavan linjan Eo2:lta asti sekä vaihteen. Aktiivinen kun sekä P1 että P2 näyttävät seis-opastetta.
B4 - käsittää raiteelle 1 johtavan linjan Eo1:ltä asti sekä vaihteen. Aktiivinen kun sekä P1 että P2 näyttävät seis-opastetta.
Pysäytysjakso on aktiivinen eli pysäyttää junan, kun se saa sähkönsä jarrutusmoduulista. Passiiviseen pysäytysjaksoon syötetään sähkö normaalisti digitaaliajolaitteesta.

Periaatteessa systeemi toimii siis esim. näin:
- Junat A ja B seisovat asemalla: A raiteella 1 ja B raiteella 2. Molemmilla on edessään seis-opaste (punainen valo tai siipi alhaalla). Kaikki pysäytysjaksot ovat aktiivisina.
- Käyttäjä painaa Nappia(tm). Nappi(tm) antaa pulssin aikakytkimelle ja opastimelle P1. Aikakytkin kytkee ilmaisimen x toimintaan n minuutiksi.

- Nappi(tm) vaihtaa opastimeen P1 aja-opasteen. Pysäytysjaksot B1, B3 ja B4 vaihdetaan digitaalisyötölle, jolloin juna A lähtee liikkeelle raiteelta 1.
- Juna A ajaa ilmaisimen u yli, joka palauttaa opastimen P1 seis-asentoon. Tällöin pysäytysjaksot B1, B3 ja B4 aktivoituvat eli saavat tasasähköä.
- Juna A ohittaa esiopastimen Eo1 ja siirtyy samalla pysäytysosuudelle B4. Esiopastimen kohdalla on ilmaisin v, joka vaihtaa P2:een seis-opasteen, mutta sillä ei ole tässä kohtaa merkitystä, koska P2 näyttää jo valmiiksi seis-opastetta junalle B.
- Juna A alkaa jarruttaa. Junan jarrutuskäyrä ja pysäytysosuuden pituus on sovitettu yhteen siten, että juna ylittää vaihteen, mutta pysähtyy ennen opastinta.
- Hieman ennen pysähtymistään juna A ylittää ilmaisimen t, joka vaihtaa opastimeen P2 aja-opasteen.
- Kun opastimeen P2 vaihtuu aja-opaste, pysäytysjaksot B2, B3 ja B4 vaihdetaan digitaalisyötölle, jolloin juna B lähtee liikkeelle raiteelta 2.
- Juna B ajaa ilmaisimen v yli, joka palauttaa opastimen P2 seis-asentoon. Tällöin pysäytysjaksot B2, B3 ja B4 aktivoituvat.
- Juna B ohittaa esiopastimen Eo2 ja siirtyy samalla pysäytysosuudelle B3. Esiopastimen kohdalla on ilmaisin u, joka vaihtaa P1:een seis-opasteen, mutta sillä ei ole tässä kohtaa merkitystä, koska P1 näyttää jo valmiiksi seis-opastetta junalle A.
- Juna B alkaa jarruttaa. Juna pysähtyy sopivasti ennen opastinta.
- Hieman ennen pysähtymistään juna B ylittää ilmaisimen x, joka vaihtaa opastimeen P1 aja-opasteen ja koko touhu alkaa alusta. Kierto jatkuu niin kauan kuin aikakytkin pitää ilmaisimen x toiminnassa.


Tästä saadaan seuraavanlainen kytkentä (ilmaisimia lähdetään seuraamaan raiteelta 1 myötäpäivään päätyen raiteelle 2):
+ Ilmaisin t kytkee seuraavat asiat:
- P2:een aja-opaste
- B2, B3 ja B4 digitaalisyöttöön
+ Ilmaisin u kytkee:
- P1:een seis-opaste
- B1, B3 ja B4 tasavirtasyöttöön
+ Ilmaisin v kytkee:
- P2:een seis-opaste
- B2, B3 ja B4 tasavirtasyöttöön
+ Ilmaisin x kytkee:
- P1:een aja-opaste
- B1, B3 ja B4 digitaalisyöttöön
Tarvitaan seuraavat kaksikäämireleet:
- 1 kpl kytkemään B3 ja B4 (kytketään samalla releellä)
- 1 kpl kytkemään B1 (raiteen 1 pysäytysjakso)
- 1 kpl kytkemään B2 (raiteen 2 pysäytysjakso)
Tarvitaan tietysti jarrutusmoduuli, mahdollisesti jopa 3 kpl jos samaa moduulia ei saa kytkeä useaan pysäytysjaksoon. Sivulla http://www.bogobit.de/brakemod/index.html.en on selitetty asiaa englannin kielellä ja esitetty itse tehtävien jarrutusmoduuleiden kytkentäkaavioita.
Lisäksi tarvitaan 2 kpl pääopastimia:
- 1 kpl, joka näyttää Hp0/Hp2 (eli punainen/keltavihreä) raiteelle 2, koska lähtö poikkeavalle raiteelle
- 1 kpl, joka näyttää Hp0/Hp1 (punainen/vihreä) raiteelle 1
Esiopastimia vastaavasti 2 kpl, jos huvittaa. Esiopastimet noudattavat aina pääopastimien opasteita.
Sitten tarvitaan tietysti monostabiili aikakytkin, jolla säädellään sitä miten kauan systeemi pyörii kerrallaan. Sillä ohjataan ilmaisimen x toimintaa. Näin systeemi palaa aina alkutilaansa.

Kysele jos et ymmärrä jotain. Piirrä kuva, se helpottaa hahmottamista. Voin itse piirrellä jotain, jos on tarpeen.

Tätä voi mahdollisesti hienosäätää: esim. jarrumoduuleista riippuen ei ehkä tarvita ylimääräisiä 2-käämireleitä, vaan moduulit voi mahdollisesti johdottaa suoraan opastimien käyttöreleisiin. Tärkeää on, että B1 on aktiivinen aina kun P1 on seis-asennossa, B2 vastaavasti P2:n mukaan, ja B3+B4 ovat aktiivisia vain kun molemmat opastimet näyttävät seis-opastetta.

edit: myötä- ja vastapäivä sekaisin.

Avatar
JuhaTelimaa
Lämmittäjä
Viestit: 110
Liittynyt: 11.01.2007 16:36

Re: Automaattinen näyteikkunarata - Märklin digital

Viesti Kirjoittaja JuhaTelimaa » 01.12.2008 18:59

Tarvitset kaksi 7039-opastinta ja kaksi kytkentäraidettaja muutama kiskoeristin C-kiskoille. Vaihteet voivat olla käsikäyttöisiä, koska myötävaihteeseen voi ajaa väärässä asennossakin. Hidastusjakso on turha, koska deltadekooderi ei sitä ymmärrä.

Jos käytössä on C-kiskot, kytkentäraide on 24994 (Schaltgleis).

Ko. kokoonpano toimii erinomaisesti vaikka maailman tappiin, kokeiltu on.



t. Juha

kari-g
Lämmittäjä
Viestit: 121
Liittynyt: 21.05.2007 22:38

Re: Automaattinen näyteikkunarata - Märklin digital

Viesti Kirjoittaja kari-g » 01.12.2008 20:12

Kiitoksia hyvistä ja seikkaperäisistä vastauksista.

Muutama lisäkysymys:

1) Ymmärsinkö oikein, että järjestelmä lähtee toimimaan oikein vaikka koko järjestelmästä välillä katkaistaan 230 V syöttö vai onko systeemi pidettävä koko ajan jännitteellisenä. Rata olisi käytössä (ajettavana) kellokytkimen ohjaamana päivisin aina noin klo 22 saakka. Olisi siis huolehdittava, että junat ovat asemalla kun syöttö katkeaa. Entä seuraavan päivän startti. Radan tulisi olla toimintavalmis kun 230V kytkeytyy.

2) Mukavamman näköistä olisi jos juna lähtisi asemalta vasta tietyn viiveen (5-10 sek?) jälkeen kun opastin on vaihtunut vihreäksi. Viessmann 5208 lienee tähän tarkoitukseen sopiva?

3) Lisäksi tarvitaan esim neljään laskeva (rele)laskuri, joka pysäyttää ajosekvenssin neljän kierroksen jälkeen.

//kari g

jsiren
Ratavartija
Viestit: 32
Liittynyt: 15.09.2008 12:11

Re: Automaattinen näyteikkunarata - Märklin digital

Viesti Kirjoittaja jsiren » 04.12.2008 22:14

kari-g kirjoitti:Kiitoksia hyvistä ja seikkaperäisistä vastauksista.

Muutama lisäkysymys:

1) Ymmärsinkö oikein, että järjestelmä lähtee toimimaan oikein vaikka koko järjestelmästä välillä katkaistaan 230 V syöttö vai onko systeemi pidettävä koko ajan jännitteellisenä. Rata olisi käytössä (ajettavana) kellokytkimen ohjaamana päivisin aina noin klo 22 saakka. Olisi siis huolehdittava, että junat ovat asemalla kun syöttö katkeaa. Entä seuraavan päivän startti. Radan tulisi olla toimintavalmis kun 230V kytkeytyy.
Automatiikan puolesta opastimet kyllä pitävät tilansa. Siihen en osaa vastata muistaako digitaalijärjestelmän keskusyksikkö vetureille asetetun suunnan ja nopeuden ja lähettääkö se jännitekatkon jälkeen junat automaattisesti liikkeelle. Riippunee keskusyksiköstä. Sivumennen sanoen sama automatiikka toimisi yhtä hyvin analogisessa ajossa, siihenkin saa jarruttimia...
2) Mukavamman näköistä olisi jos juna lähtisi asemalta vasta tietyn viiveen (5-10 sek?) jälkeen kun opastin on vaihtunut vihreäksi. Viessmann 5208 lienee tähän tarkoitukseen sopiva?
Laite on sen verran älykäs, että se osaa itse jarruttaa junan asemalle (ajojännitettä laskemalla) ja ohjata valo-opastimia. Periaatteessa aseman raiteilla olevat anturit voisivat ohjata viereisen raiteen 5208-laitteita suoraan. Toisaalta käynnistyksessä ohjattujen rataosuuksien pitäisi olla tyhjät, jotta värkki menisi alkutilaansa (lähde: käyttöohje), joten en ole ihan varma sen sopivuudesta juuri tähän. Mikäli radassa olisi esim. paluusilmukoiden välissä seisake, 5208 sopisi sen ohjaukseen kuin nenä päähän.

Jos päädyt siihen, että 5208 on sopiva laite, niitä tarvitaan 2 kpl, ja kytkentä on selvitettävä manuaalista (ohjeen kuva 5, puoliautomaattinen käyttö eli semi-automatic, ks. linkki yllä). Kytkentäkaavio on silloin hiukan erilainen kuin esittämäni eikä kaikkia antureita tarvita.
3) Lisäksi tarvitaan esim neljään laskeva (rele)laskuri, joka pysäyttää ajosekvenssin neljän kierroksen jälkeen.

//kari g
Tähän yritin ehdottaa aika(viive)kytkintä, joka ajaisi saman asian, eli pysäyttäisi ajosekvenssin etenemisen sen jälkeen kun aikaa on kulunut enemmän kuin kolmen kierroksen verran. Jos molempien junien kierros kestäisi esim. 12 sekuntia, aikakytkimen voisi asettaa katkaisemaan kakkosraiteen anturin toiminnan esim. 40 sekunnin kuluttua. Näin junat aloittaisivat uuden kierroksen 3 kertaa (36 sekuntia), mutta neljännen kierroksen jälkeen (48 s) anturi ei olisi enää toiminnassa ja uuden kierroksen aloitus vaatisi uuden aloituksen. Totta kai saman asian ajaisi laskuri, joka katkaisisi yhteyden kakkosraiteen laskurista ykkösraiteen opastimeen laskettuaan kolme pulssia. Kumpi vain käy.
Viimeksi muokannut LOK, 16.12.2017 21:05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Toimimaton linkki käyttöohjeeseen poistettu.

Vastaa Viestiin