Veturin tunnistamisesta radalla...?

[TrainSam]

Mulla olis pari sellaista radalla olevaa, piilossa olevaa paikkaa, jonne tarvitsisin jonkinlaisen veturin+vaunut tunnistavan elektronisen laitteen. Luin netistä, että sen voisi tehdä reed-kytkimellä (?). Olenko oikeassa ja jos olen niin kertoisiko joku tästä reed-kytkimestä. Ja miten tuollainen tunnistuslaite olisi helpointa tehdä??

Onko niin että veturin pohjassa on jokin magneettijuttu ja radassa toinen puoli? Kun veturin pohja kohtaa tunnistusalueen, jossain magneetissa tapahtuu jotain ym. Olenko oikeassa? Onko tästä tapahtumasta saatavilla myös jonkinmoinen LED-merkkivalo yhteys konsoliin? Ja kytkin jolla magneettimekanismin voisi vapauttaa vai vapautuuko itsestään.

Tuon tunnistusjutun voisi hoitaa vaikka jollakin peileillä ja vipstaakeilla, mutta mielestäni se ei olisi kovin hienoa, vaan ennemminkin kömpelöä osaamattomuutta.

[Jaska]

veturin+vaunut tunnistavan elektronisen laitteen. Luin netistä, että sen voisi tehdä reed-kytkimellä (?).

Tuossa näkyy pienin reed, minkä Bebekistä onnistuin löytämään. Tampereella Bebek on Kuninkaankadulla Anttilasta muutama sata metriä pohjoiseen päin mennessä. Tuossa mallissa ei ole lankoja, mutta sen saa juottamalla kiinni johtoihin. Sujautteiln noita reedejä sinne tänne, vaikka käyttöä ei niille vielä ole.

Tuo reed (tai magneettikytkin toiselta nimeltään) on lasiputki, jossa on kaksi kontaktia vähän irti toisistaan. Kun tähän vaikuttaa magneettikenttä, kontaktit koskettaa toisiaan ja tämä läpäisee virtaa.

Tosiaan veturin pohjassa pitäisi olla magneetti sijoitettuna aika alas, kuitenkin niin, ettei se osu missään vaiheessa mihinkään. Taas tuo reed pitäsi asentaa mahdollisimman ylös, jotta se magneettikenttä varmasti yltää siihen. Myös viimeiseen vaunuun voisi laittaa magneetin, jos haluaa myös tietää koska juna on ohittanut ko. pisteen.

Mitä noilla signaaleilla sitten tehdään, voi vaatia kalliita investointeja valmiisiin osiin tai pikkuisen omaa rakentelua.

Kuvassa reed.



Itsellä on suunnitelma vanhan romu-PC:n valjastamiseksi opastinten ym. ohjailuun. Välähtipä mieleen purkaa joku vanha näppäimistö ja kykeä nuo reedit näppäinten paikalle. (En tiedä onko mahdollista, mutta luulisi olevan, jos näppäimistön jokainen näppäin toimii kuten kytkin.) Junien kulkiessa PC vastaanottaisi ikäänkuin näppäimistöltä tulevia kirjainmerkkejä, joiden avulla tiedetään missä veturi kulkee. Lisäksi pitäisi rakennella sarjaporttiin elektroniikka, jolla pystyy ohjaamaan ledejä. Joku vihjasi, että se pitäisi olla mahdollista ja helppoakin, mutta tässä kohtaa tulen tarvimaan jonkun osaavaisemman apua varmasti. Vanhaan pc:hen tulisi dos-käyttöjärjestelmä ja C-kielellä tehty simppeli ohjelma, joka osaa tehdä jotain temppuja niille ledeille riippuen missä juna kulloinkin kulkee jne.

En meinaa kiirehtiä tätä projektia, kun rata ei ole vielä edes läpiajettavassa kunnossa. Kuitenkin halusin ne reedit sinne ennen sorastusta, jotta ne vähän enempi sulautuisi sinne radan sekaan.

[Edit] Höpinät "kontaktoreista" (kuten rele, mutta suurempi) muutettu kontakteiksi...

[Psi]

Mulla olis pari sellaista radalla olevaa, piilossa olevaa paikkaa, jonne tarvitsisin jonkinlaisen veturin+vaunut tunnistavan elektronisen laitteen. Luin netistä, että sen voisi tehdä reed-kytkimellä (?). Olenko oikeassa ja jos olen niin kertoisiko joku tästä reed-kytkimestä. Ja miten tuollainen tunnistuslaite olisi helpointa tehdä??

Reed-putkilla (kielireleillä) tehty junailmaisin on ns. pistemäinen ilmaisin, eli se kertoo että juuri nyt kohdalla on jotain. Jos tarvitsee tietää onko tunnelissa juna, tarvitset tiedon että juna on mennyt tunneliin ja tullut sieltä pois. Jos sulla on magneetti veturin alla voit esmes Fleischmann- tai Märklin-releen (tai bistabiilin releen, tai tavan releen johon olet tehnyt "pitopiirin") ja kahden reedin avulla tehdä ns. kiikun, joka vaihtaa tilaa kun juna menee tunneliin ja uudestaan kun juna poistuu tunnelista.

Tässä on kuitenkin kaksi tai kolme huonoa ominaisuutta:

- Jos magneetti on veturissa et näe jos juna on katkennut ja osa vaunuista on vielä tunnelissa.

- Jos tunneli on kaksisuuntainen ei homma toimi kahdella reedillä, vaan tarvitset niitä neljä.

- Reed-putken läpi ei saa viedä kovin suuria virtoja. Siksi vanhanaikaisten Märklin- ja Fleischmann-releiden käyttö _voi_ olla reed-putkille tuhoisaa.

Kaksisuuntaisuus hoituu niin että kummassakin päässä tunnelia on kaksi reediä peräkkäin:

----A--B---]- - - - - [---B--A----

A-reedit kääntää releen asentoon "ei junaa tunnelissa" ja B-reedit tilaan "juna on tunnelissa"

Junan katkeamista et voi tarkistaa näin.

Jos magneetti on junan viimeisessä vaunussa niin sitten homma pelaa taas, mutta vaihtotöissä on oltava tarkkana että magneetillinen vaunu on aina viimeisnä, ja että niitä magneetilisia on vain yksi per juna (esmes konnarivaunu junassa "jarruvaununa")

Jos joka vaunussa on magneetti voit toisaalta laskea montako magneettia on mennyt tunneliin ja montako on sieltä tullut pois -- eli ei tehdä akselilaskijaa vaan magneettilaskija;) Nyt tarvitsee olla kaksi reediä kummassakin päässä tunnelia ja niiden pitäisi olla niin lähellä toisiaan että hetken aikaa kumpikin reed on vetäneenä. Näin havaitset jos juna on pysähtynyt reedien päälle ja alkaakin peruuttaa. Laskijalaiteen tekemistä en aio tässä selostaa, se edellyttää vähän enemmän harrstuneisuutta elektroniikkaan. Valmiita laskijalaitteita saattaa saada jostakin, mutta ne tuskin ovat edullisia.

Lisäksi on ymmärrettävä kuinka reed toimii:

Reed-putken sisällä on tyhjössä tai suojakaasussa kaksi magnetoituvaa kullattua kieltä, kärkeä tai kontaktia (ei kontaktoria). Jos toinen kielistä magnetoituu vetää se toisen kielen puoleensa ja virtapiiri syntyy. Jos kielet magnetoidaan eri magneettiseen polariteettiin ne kytkevät myös, mutta jos ne magnetoidaan samaan magneettiseen polariteettiin kielet hylkivät toisiaan ja avautuvat. Ilman magneettikenttää kärjet ovat auki. Jos magneetti kulkee reed-putken yli putken pituussuuntaan tekee putki siis kaksi peräkkäistä kytkentää. Kun magneetti on putken toisessa päässä magnetoi magneetti reed-releen toisen kielen, ja toinen kieli tarttuu siihen ja virtapiiri syntyy. Kun magneetti tulee putken keskivaiheeille magnetoi magneetti kummankin kielen, ja ne magnetoituvat samaan magneettiseen napaan, ja ne hylkivät toisiaan ja kytkin aukeaa. Kun magneetti jatkaa matkaa se magnetoi enää toista kieltä ja kytkin kytkee taas. Laskijalaite saattaa seota tästä nopeasta hetkellisestä kärkien avautumisesta.

Raidevirtapiirit on sitten oma lukunsa.

pekka

[Jaska]

Ostin alle vitosella kiinassa valmistetun PC-näppäimistön ja uskalsin ruuvata kuoret auki ja kurkkia sisälle.

Kokeilin kytkeä metallilangalla noita kontaktipintoja toisiinsa ja PC vastaanotti hienosti merkkejä riippuen mitä oli kytketty. Vissiin tarvii laittaa reed-putket tuohon sopivasti johdoilla kiinni ja PC-softa saa ikäänkuin näppäimistöltä tiedon mikä reed kulloinkin napsahti kiinni.

Vielä kun joku neuvoisi, miten teen ledien ohjauksen, niin saisi suojastuksen pelittämään vanhalla PC:llä. Jos joku jeesaa, lupaan tehdä kunnolliset ohjeet nettiin, jotta kaikki halukkaat saisivat ohjeet tehdä samanlaiset systeemit itselleen!

[Psi]

Vielä kun joku neuvoisi, miten teen ledien ohjauksen, niin saisi suojastuksen pelittämään vanhalla PC:llä. Jos joku jeesaa, lupaan tehdä kunnolliset ohjeet nettiin, jotta kaikki halukkaat saisivat ohjeet tehdä samanlaiset systeemit itselleen!

Tapiolan kerhon www-sivuilla on esitetty yksi tapa:

http://www.taprk.org/fin/general/cmri.html

Asia on esitelty hieman seikkaperäisemmin englanniksi:

http://www.taprk.org/eng/general/cmri.html

[Jaska]

Tapiolan kerhon www-sivuilla on esitetty yksi tapa:

http://www.taprk.org/fin/general/cmri.html

Asia on esitelty hieman seikkaperäisemmin englanniksi:

http://www.taprk.org/eng/general/cmri.html

Enempi tutkimatta se muistuttaa vissiin hieman tätä:

Tässähän ulostuloja on 16, mutta enempikin voi vissiin rakentaa. LPT portteja saa ainakin 3 yhtäaikaa jos jaksaa viritellä, jolloin ulostuloja kolmella tuollaisella olisi jo 48. Tietysti voisi tehdä sellaisia opastimiakin, joissa olisi oma pieni logiikka mukana. Tuleva pulssi vaihtaisi opastimen tilaa vaikka komen eri vaihtoehton välillä. Tuollaisen opastimen ohjaamiseen menisi vain yksi kanava.

[kari-g]

Jos kerran juna on pimeässä paikassa, niin tämmöinen laserilla toteutettu junailmaisin voisi olla ihan hyvä ratkaisu:
http://home.cogeco.ca/~rpaisley4/ATLaser.html

[Psi]

Jos kerran juna on pimeässä paikassa, niin tämmöinen laserilla toteutettu junailmaisin voisi olla ihan hyvä ratkaisu:
http://home.cogeco.ca/~rpaisley4/ATLaser.html

..ja jos laserdiodin käyttö huolestuttaa niin mikään ei estä ohjelmallisesti sytyttämästä IR-lediä kunkin raiteen toisessa päässä ja lukemasta vastaavaa valovastaanotinta toisessa päässä. Näin viereisen raiteen lähes samaan suuntaan sojottava, yleensä laajakulmainen IR-led ei haittaa jos ne on päällä yksitellen.

Joskus leikittelin ajatuksella: koska IR-led on suhteellisen halpa komponentti (Partcossa 0,65 EUR+ALV) voisi radassa olla useita IR-ledejä eri puolella rataverkkoa sojottamassa ylöspäin ja katossa muutama IR-vastaanotin. Kun LEDejä sytytteilisi syklisesti ja katsoisi jos joku vastaanotin näkee sillä hetkellä palavan LEDin voisi näin päätellä missä junia on. Kun vastaanotin olisi katossa olisi sen suojaaminen esmes auringon ja huoneen loisteputkien suoralta valolta yksinkertaisempaa

pekka

[ealab]

Käyttökelpoinen raiteen varattunaolon/ junan kulun ilmaisin olisi myös ns.reflex detektor. Se viistoreunainen. Sellainen poikittain pölkyn väliin ja kaluston pohjaan heijastin. Se voi olla vaikka kiiltokromiteippiä. Tuo heijastin pitäisi olla n. 4mm etäisyydellä anturista. Mikään ei estä itse rakentamasta anturia sopivammalla kulmalla/ etäisyydellä. Tarvitaan vain IR- diodi lähettimeksi etuvastuksineen ja vastaanottimeksi IR- diodi, joka pitäisi kytkeä ohjaamaan, lediä, transistoria, operaatiovahvistinta, tai logiikkaa.IR- diodin pitäisi olla päivän/ keinovalosta piittaamaton tyyppi.

[Jaska]

Olisiko se siistimmän näköinen pölkkyjen välissä vai mitä etua saavutettaisiin?

[ealab]

Varmaankin anturin saisi siististi naamioitua vaikka raidesepelillä. "´Silmät"vain näkyviin. Ei tarvitse magneetteja, riittää vain jokin kiiltävä, heijastava pläntti kaluston pohjassa. Ei olisi mitään kuluvia osia, kontakteja. En ole kokeillut rautatiekäytössä. Vastaavia periaatteita on käytetty/ olen käyttänyt mm. kärjettömissä sytytysjärjestelmissä hoitamaan sytytysajoituksen.