Veturitalli.Fi

Loppuopastelevyjä käytettiin VR-konsernin junissa aina siihen saakka kun ne poistuivat määräyksistä. Loppuaikana tosin niitä käytti lähinnä VR-Rata Oy (nykyinen VR Track Oy). Loppuaikana osa levyistä oli varustettu heijastavilla kalvoilla. Ja milloin nuo sitten poistuivat määräyksistä? Sitä sopii ka...

Kyllähän niitä on, Pari veturia ja tavaravaunuja ja yksi lätän vetovaunu. Lisäksi' hinattava' Tukholman alueen paikallisjuna.

Melko hyväkuntoinen neliakselisen T-vaunun kori löytyi varastokäytöstä vielä 2000-luvulla. Vaunussa oli ruskea väri ja 1920-luvun tyylin SVR-merkinnät erittäin hyvin näkyvissä. Löydöstä ilmoitettiin Rautatimuseolle, jonka vastaus oli: EVVK. Kukaan ei myöskään osannut vielä tuolloin spekuloida mahdo...

Gbkk:n osalta PeS kirjoittaa oikein. Ja myös Gbl:n osalta poislukien sarjan ensinmäinen vaunu, joka oli maalattu Gbk / Gbkk vaunujen mukaisesti, ovien kehysten ollessa kuitenkin alumiinia.

Näin se vain taitaa olla. Mutta ei tarvitse mennä kuin muutama vuosi taaksepäin, niin vielä T-vaunujen koreja oli löydettävissä.
Toisaalta en pitäisi myöskään täysin poissuljettuna, että sellaisen vaunun kori olisi vielä jossain jäljellä.

Helmikuun ajopäivät ovat:
- Lauantai 11.2. klo 10-16.
- Keskiviikko 15.2. klo 16-19.
- Lauantai 18.2. klo 11-16 (Etelä-Suomen koululaisten hiihtolomien alkupäivä)
- Tiistai 21.2. klo 15-19.
- Lauantai 25.2. klo 11-16. Tämän jälkeen alkaa radan purkaminen.

Muistaakseni Junat-lehdessä on julkaistu ainakin kahden eri EFit -vaunun (vm 1966 ja 1980) piirrustukset. Pienoisrautatiekerho ry:llä pitäisi olla lisäksi vielä Eit:n piirustukset (vm1980). Muistaakseni Toijalan veturimuseon kokoelmissa on kattava kokoelma teräskoristen vaunujen varaosaluetteloita, ...

Ensimmäisenä tulee mieleen, että olehan yhteydessä museoliikennöitsijöihin, joilla on Dm7 kalustoa: - Porvoon Museorautatie ry - Haapamäen Museoveturiyhdistys ry - Pohjois-Suomen rautatieharrastajat ry - Keitele-museo Oy Näiden lisäksi yksi mahdollisuus voisi olla myös Museoveturiseura ry (=Toijalan...

Matin alkuperäisiin kysymyksiin (vastattu jo sähköpostilla, ja nyt siis kaikille): 1) - -Sähköisiin asetinlaitteisiin alettiin käytännössä siirtymään vasta 1960-luvun alussa (Sitä ennen sotia sähkömekaaniset Viipuri, Riihimäki, Pasila (henkilöasema), Kauniainen (vain vaihteiden lukitus, + kulkutie-e...

Jarrusäätäjän tarkoituksena on pitää vaunun jarrusylinterin isku mahdollisimman tasaisena riippumatta jarrutönkien ja pyörän(renkaan) kulumisesta. Tällöin jarrujen kiinittymis- ja irroitusajat pysyvät myös vakiona, eli jarrutuksen alku- ja loppuviiveet eivät muutu oleellisesti. Ilman jarrusäätäjää t...

Kuten edesmennyt Haapamäkeläinen veturinkuljettaja sanoisi, että asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. Kuormajarru ei kuulu suomalaisten kaksipainejarruilla varustettujen vaunujen varusteisiin. Kuormajarru on tullut Suomessa käyttöön vasta 1960-luvun alussa kolmipainejarrujen myötä. Ku...